*

KimmoHoikkala Kirjoituksen sisältöarvo osoittaa kirjoittajan osaamisen tason.

Miksi tohtorit eivät keksi mitään?

Miksi korkeasti oppineet akateemiset eivät keksi mitään? Tohtorit ohjaavat kyllä tutkimustyötä, mutta heiltä itseltään on turha odottaa mitään suuria innovaatioita.

Miten luovuus tapetaan oppimalla?

Voiko olla niin että pitkät kognitioita kuormittavat opinnot tappavat luovuuden ja uteliaisuuden? Miksi niin moni etenkin mies tohtori näyttää niin uupuneelta ja olevan seksin puutteessa. Työnteolla taitaa harva tohtori kuitenkaan itseään liikaa kuormittaa.

Mitä voidaan kehittää?

Kyllä tohtorit vaativat hyvän leadership organisaation, jotta koulutuksesta saadaan täysi hyöty irti. Tohtorien on alennettava omaa paremmuuden tuntotasoansa ja laskeuduttava kusipäisyydestä alaspäin. Näillä vinkeillä suomalaisista tohtoreista saadaan täydet tehot irti mitä saatavissa on.

Tohtorien työttömyys

Tohtorit voivat olla työttöminä jos työnteko ei maistu. Sanotaan ettei pelkillä papereilla voi töitä tehdä, vaikka pitäisi sanoa, että paskalla käynti päätetään vasta kun paperityö on tehty.

Karkumatka oppineisuudesta

Ottakaa tohtorit ajoittain karkumatka oppineisuudesta esimerkiksi päiväunilla ja musiikkia kuuntelemalla. Tavoitelkaa luovuutta ja kun hyvä idea syntyy, niin sitten alatte hyödyntää alakohtaista oppineisuutta, mikäli idea on ydinosaamisalueellanne. Oleellista luovassa ajattelussa on aivojen spontaani tyhjäkäyntivire, jolloin asiat hahmottuvat itsekseen aivoissa kokonaisuudeksi.

Lopuksi

Kaikki ideat eivät tietenkään toimi tai saa kollegoiden kannatusta, mutta älä anna periksi vaan ideoi joka päivä joku asia tai kirjoitus. Näin saavutat paremman  tyytyväisyyden tason työtäsi kohtaan, josta myös työnantajasi ja koko yhteiskunnan pitäisi olla tyytyväinen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (34 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Varsinkin yliopistoissa tehdään paljon tieteellistä perustutkimusta. Jos minä saan idean jostakin, voin äkkiä hakea artikkelit vaikka nyt keksintööni soveltuvien materiaalien syntsaamisesta ja valmistusprosessista.

Se että joku on tehnyt 15 vuotta työtä josta saa vain perustutkijan palkan voi antaa tuhansille innovaattoreille työkalut toteuttaa ideansa.

Tieteessä luovuus ja oivallukset ovat monesti vain pikku oikoteitä joilla ohitetaan x määrä puuduttavaa duunia. Pääasiassa kyse on vain raa'asta duunista.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Millä tehokkuudella yliopistomaailma toimii?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Vaikea sanoa. Toki yliopistoissa on jopa kokonaisia tiedekuntia jotka voisi lakkauttaa. Teologinen nyt ainakin.

Välillä tulee läpimurtoja ja yleensä vain raadetaan. Yksi hienous koulutuksessa on myös se että on joku käsitys siitä mitä on jo keksitty. Ei tarvitse keksiä pyörää uusiksi.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala Vastaus kommenttiin #23

Jaa, niinhän ne suomalaiset toopet sanoo ja keksintöidea on siinä samassa viety Yhdysvaltoihin.

Jouni Nordman

Se että osaa tuotteistaa on vain se ongelma jonka akateemisesti tekee, taitaa kumminkin yliopistosta lähteä yksi tämän päivän merkittävin tuote, eli sosiaalisenmedian tuotteet, mutta nämäkin olivat ratkaisiuna ratkaisemaan yliopistojen surkeasta tiedon siirtoa, eli joku joka kyseenalaisti vallitsevan järjestelmän.

Eli uutta ei voida kehittää ilman että jotain menetetään, tämä taas on Suomalaisessa akateemisuudessa se ongelma, sillä koko järjestelmältä puuttuu sen kritisoijat, sillä luulisi olevan ainakin osa nykyisistä opiskelijoista kannatta massa koko yliopisto kentän uudistamista.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Rahan vuoksi kehuvat toisiaan ristiin akateemisessa maailmassa. Pitäisikin olla yliopistamaailman ulkopuolista kritiikkiä.

On se kumma kyllä kun minulle ei tule mitään tohtorien tekemää kehitystyötä mieleeni kuin lääketieteessä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Oletko varma ettei kyse ole vain siitä ettet seuraa mitään alaa riittävän tarkasti?

Hain patenttitietokannasta viidellä ensin mieleen tulleella entisellä proffallani. Kaikki tohtoreita, kaikilla patentteja. Alana kemia.

Kai ne siellä jotain tekevät.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala Vastaus kommenttiin #17

Kai nyt jotain pikkupatentteja pitääkin tehdä, mutta nyt puhuin suuremmista asioista. Akateemiset uuvuttavat itsensä opinnoissa ja puhti on poissa viimeistään tohtorina melko monilta.

Käyttäjän ReijaHaapanen kuva
Reija Haapanen Vastaus kommenttiin #17

Jarkko Hantula on täällä kirjotellut metsätieteistä ja tämän blogitekstin alkuosa sopii hyvin samaan aiheeseen.

http://jarkkohantula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1857...

Kaikenlaista siis tapahtuu, tavallinen kansa ei jaksa kiinnostua -> "miksi kukaan ei keksi mitään". Tieteen resursointiin en ota kantaa, vaan tähän imbesillit ja luomattomat tohtorit juttuun.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala Vastaus kommenttiin #24

Akateemiset suojelevat lähinnä valtarakenteita oman varsin korkean toimeentulotason johdosta. Harvoja aktiivisia tohtoreita on Suomessa mutta aivan liian harvoja.

Viljo Häggman Vastaus kommenttiin #17

Useasti on myös kyse siitä että nuori jatko-opiskelija tekee löydön, ja proffa vie siitä kunnian ja patentit.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala Vastaus kommenttiin #28

Moni professori on juuri kunniaa ottamassa tekemättä mitään.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Täytyy todeta, että on tohtorien taso pudonnut melkoisesti kymmenessä vuodessa (eli siitä kun siirryin pois yliopistovirasta), jos he tällaisia neuvoja kaipaavat.

Yliopistoissa tehdään edelleen perus- ja soveltavaa tutkimusta - siinä määrin kuin byrokratia ja rahapula sallivat. Tutkimuksen tuloksia käytetään yhteiskunnassa hyväksi monella tavalla.

Jouni Nordman

Yleisesti kuka määrittelee tiedekunnassa mikä on sopivaa ja mikä ei, taitaa olla professori kunnasta kiinni kuinka avointa tieteen annetaan olla, jolloin Suomessa halutaan antaa ulospäin kaikkien olevan samaa mieltä asioista. Valitettavasti tälläinen näivettävä tiedekunnan, sillä sulkemalla jonkin aiheen pois myös suljetaan uudistautuminen.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Tietysti professorit vaikuttavat ohjaajina väitöskirjojen aiheisiin ja niiden suuntautumiseen. Tohtorit ja muut "valmiit" tutkijat ovat riippuvaisia muun muassa rahoittajista, jos hakevat apurahaa tutkimuksiinsa.

Professoreja on tietenkin erilaisia persoonia, ja jokainen toimii luonteensa mukaisesti. Sama pätee tietysti joka paikassa: on hyviä ja huonoja johtajia/esimiehiä.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala Vastaus kommenttiin #10

Tämä avaus koski myös professorien eli vastuutohtorien työsarkaa.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Tarkoitin innovaatioita ja niiden tuotteistamisesta ja tässä kohde on ehkä enemmän teollisuuden palveluksessa olevissa tohtoreissa.

Tutkimustyön vaikuttavuusarviointi pitää olla ehdottoman kriittistä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Jos teollisuudesta puhutaan niin yritysjohtajat ovat innovoinnin edellytysten luomisessa avainasemassa: mitä he rahoittavat ja missä määrin. Ei yrityksissä mitään tutkijan vapautta ole.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala Vastaus kommenttiin #11

Oli kyse myös luovuusominaisuuksista. Jos itse kokoisin tuotekehitystiimiä niin siinä olisi 1/5 tohtori jos sitäkään.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #14

OK.Kukin toimii/toimisi tyylillään.

Käyttäjän ReijaHaapanen kuva
Reija Haapanen

Hoikkala on varmaankin käynyt kaikki suomalaiset tohtorit (tai edes tilastollisesti edustavan otoksen) läpi, ymmärtänyt heidän työnsä sisällön ja merkityksen ja voi nyt sitten perustellusti sanoa, että "eivät keksi mitään".

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Ei vain tule mitään mediakynnyksen selvästi ylittänyttä tohtorin keksimää vekotinta mieleeni. A. I. Virtasen saavutukselle tässä haen myös jatkajia.

Käyttäjän ReijaHaapanen kuva
Reija Haapanen

No jos kulkee silmät ummessa niin ei mitään voi huomatakaan. Mahtaakohan esimerkiksi suomalainen lääketiede olla vielä vuoden 1900 tasolla? Vai olisiko siellä jotain keksitty?

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala Vastaus kommenttiin #18

Harvat tohtorit pitävät yllä koko tohtorikunnan kunniaa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ksylitoli, Benecol, Linux, sykemittari. ..

Kyllä niitä keksintöjä löytyy vaikka millä mitalla. Tosin Linus Torvalds on vain kunniatohtori :)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Yliopistoissa on kyllä perinteisesti koulutettu juuri virkamiehiä mikä näkyy myös opiskelijoiden toivetyöpaikoissa. Varsinkin yrittäjyys joka yleensä vaatii sen idean on ollut vähän arvostettua. Korkea koulutustaso parantaa myös mahdollisuuksia onnistua yrittämisessä.

Onneksi kulttuuri on muuttumassa. Etenkin Aalto panostaa paljon siihen että opiskelijat kokeilisivat omia ideoitaankin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tohtoreita valmistuu monille eri aloille ja suurin osa niistä on sellaisia, ettei keksiminen ole niihin olennaisesti kuuluvaakaan. Esimerkiksi valtiotieteen tohtorit tai humanististen alojen tohtorit yleensäkin kuuluvat tähän kategoriaan.

Mitä puolestaan sitten tulee lääketieteen tai tekniikan tohtoreihin, niin sikäli kuin he työskentelevät suuryhtiöiden tutkimusosastojen johtotehtävissä, he kyllä osaltaan ovat myötävaikuttamassa keksimiseen. Patentit haetaan sitten yhtiön nimissä. Tuo keksiminen kun ei useinmiten ole mitään "Härski Hartikaisen" käkikellotekniikkaa, vaan iteratiivista molekyylitason perustutkimusta ja sitä kautta aikaan saatuja parannuksia vaikkapa kemian teollisuuden tai lääketeollisuuden tuotteistoon.

Jos lukee kemian teollisuuden patenttihakemuksia, niin maallikon on mahdotonta saada niistä mitään selvää, ei edes sitä minkälaiselle parannukselle patenttia ollaan hakemassa. Niissä listataan sivukaupalla erilaisia koetuloksia ja johtopäätöksiä. Patenttien käsittelijöiden tulee olla todella ammattitaitoisia kyseisen alan eksperttejä.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Kyllä olen tästä tietoinen, mutta minulle on tekniikan professori sanonut, ettei patenteilla ole enää arvoa, koska ne voidaan kiertää.

Esitä insinöörille ongelma tai idea, niin insinööri joko ratkaisee ongelman tai tekee ideasta konkretiaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Vaikka patenteilla ei olisikaan suurta arvoa (jotain arvoa niillä kuitenkn on ...), niin eihän se tässä keksimiseen liittyvässä pähkäilyssäsi mitään merkitse.

Insinöörit keksivät sellaisia asioita, jotka kadunmiehen on helpompi ymmärtää ja siksi kuvitellaan, että sillä tasolla tehdään enemmän keksintöjä. Silloin kyse ei kuitenkaan ole esimerkiksi HIV-rokotteen tehon parantamisesta tai vedenpuhdistuksessa käytetyn saostuspolymeerin toksiinisuuden alentamisessa, t.m.s.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Hyvin tehty ja kattava patentti voi olla arvokas. Eiköhän merkittävä osa esimerkiksi Nokian arvosta selitys juuri patenttisalkulla ja muille lisensioitavalla tekniikalla. Enkä usko että Applella tai Samsungilla patenttien kiertäminen on rahasta kiinni.

Käyttäjän JuhoNieminen1 kuva
Juho Nieminen

Erittäin hyvä kysymys.

Yksi vaikuttava tekijä on varmaan se, ettei akateemisella uralla millään tavoin mitata kekseliäisyyttä, eikä luovuutta palkita. Yliopiston pääsykokeissa ei omista ideoista saa mitään lisäpisteitä. Sama pätee tentteihin. Ainoa mikä ratkaisee on kyky toistaa niitä oppeja, jotka kirjoissa esitetään. Yleensä jopa väitöskirjat ovat 99% aiemman tiedon toistamista.

Suomen kekseliäimpiin henkilöihin lukeutunut Spede Pasanen on tyypillinen akateemisten piirien naurun aihe, vaikka juuri sellaisia tyyppejä akateemisissa piireissä tarvittaisiin enemmän, joilta löytyy hullujakin ideoita ja rohkeutta laittaa itseään likoon. Akateemiset piirit ovat liian yksipuolisesta aineksesta koottuja ja yleensä vain suoraviivaisen mielikuvituksettomat henkilöt jaksavat suorittaa itsensä tohtoreiksi asti.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Kiitos! Voi olla että akateemisen maailman pitäisi olla enemmän vuorovaikutuksessa koko yhteiskunnan potentiaalin kanssa.

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

Tässä nyt unohtuu se, että tohtoriksi väitellyt ihminenkin on pohjimmiltaan duunari. Hänellä on oppiarvo, hän on alansa ammattilainen ja hän osaa käsitellä ja tuottaa uutta tietoa paremmin kuin useimmat, mutta silti hän on viime kädessä _työntekijä_.

Tietysti sitten jotkut tekevät niitä niinsanottuja innovaatioitakin, ja vielä useammin niitä tehdään porukalla.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Moi Jussi.

Toki on enemmän ja vähemmän duunaritohtoreita. Halusin kokonaisvaikutelmaksi kyllä kannustavan positiivisen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset