KimmoHoikkala Kirjoituksen sisältöarvo osoittaa kirjoittajan osaamisen tason.

Miksi rikkaat kuten professori Matti Viren kehtaa kommentoida köyhien asiaa?

Ihmettelen, että köyhien asemasta täysin vieraantuneet kansalaiset kehtaavat kommentoida köyhien asioiden hoitoa, joka on ollut Suomessa viimeiset 25 vuotta aivan surkeaa.

Kansalaisilla pitäisi olla oikeus riittävään toimeentuloon, jonka tason määrittäminen on tietenkin hieman vaikeaa, mutta se ei ole täysin mahdonta. Nykyinen toimeentulominimi on suunnilleen oikea taso, mutta tasaraha 500 euroa kuukaudessa asumiskulujen jälkeen käteen kuuluisi olla jokaisella kansalaiselle takuutoimeentulo eli perustulo.

Asumiskulut vaihtelevat, mutta kohtuullinen asumiskulu ei saa olla yksinelävällä edes Helsingissä yli 500 euroa kuukaudessa. Pitää rakentaa tehokkaammin ja hieman pienempiä asuntoja, jos maankäyttösyiden vuoksi neliöhinnat karkaavat liian korkealle.

Sosiaalibyrokratian alasajo on syytä aloittaa mahdollisimman pian ja siirtyä Matti Virenin kaltaisista korkeassa asemassa yhteiskunnassa olevista kansalaisista huolimatta yksinkertaisen perustoimeentuloidean toteuttamiseen!

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (69 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"korkeaa liksaa imevistä yhteiskunnan eläteistä"

Sikäli kuin se korkea liksa on lähtöisin yksityiseltä sektorilta tai omasta yritystoiminnasta, niin tuo sana "elätti" on todella harhaan osuva, ainakin verrattuna juuri niihin perustutulolla eläviin.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Mitä esimerkiksi professori Viren on keksinyt muuta kuin turhaa marinaa?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Jos pidät koulutuksen ja yliopistojen piirissä toimivia henkilöitä elätteinä, niin todennäköisesti taputat käsiäsi hallituksen leikkauspolitiikalle.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Kimmo, parhaita lapsenkasvattajiahan ovatkin henkilöt joilla ei ole omia lapsia.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala Vastaus kommenttiin #58

Joo, minulla on siitäkin kokemusta. :)

Jyrki Paldán

Riippuu minkälaisten linssien läpi katsoo. Yhteiskunta valtion kautta on kuitenkin se taho, joka luo olosuhteet markkinoiden syntymiselle(esim. omistusoikeuden suoja, lainsäädäntö, valuutta jne.). Jos ja kun noin on, valtio tavallaan elättää kaikki markkinatoimijat.

Pohjimmiltaan, konkreettisesti, se "elättäminen" tarkoittaa kuitenkin ihan vain sitä minkä määrän työtä itse tuotantoon laittaa ja kuinka paljon siitä ottaa ulos, eikä sitä on nykyisellään pystytä määrittämään tiedon määrän puutteen ja sen analysoinnin vaikeuden vuoksi. Lähes kaikki tulkinnat "elättämisestä" ovat täysin ideologista semanttista roskaa.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Olen samaa mieltä Juhan kanssa. Et voi kutsua ketään työtä tekevää kansalaista yhteiskunnan elätiksi, joiden veroilla kuitenkin tämäkin yhteiskunnan vain pyörii.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Kaija, silti ei voi välttyä ajatukselta....leipäjonot eivät saa olla osa elämän arkea. Toki kahvinpaahtajilla on oma mielipiteensä.

Maassamme on ihan aidosti köyhiä, toki saavat tukia sun muita. Käsi sydämmellä ongelma ei oikeastan ole siinä, etteikö rahaa riitäisi auttamiseen. Ongelma on siinä. että meidän veronmaksajien rahoista on kysymys. Sijoitusyhtiöt kautta maailman ovat kilpaa sijoittamassa maahamme helkkarin helpon rahan perässä.

Puolustetaan itse omaa hyvivointiamme, ei siitä tarvitse voi jakaa Tritonin /Mehiläisen kaltaisille sijoittajille.

Itsenäisyys on tärkeä juttu, ei maailma niin globaali ole.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Hei Antti, en ihan ymmärrä tätä huomautustasi minulle, mutta panen tähän ajatukseni viimeisen blogini lopusta, joka antaa kuvan mietteistäni.

"Nyt meillä tämä uusi Libera-säätiö on saanut riveihinsä joukon tunnettuja talousvaikuttajia, joille tärkeintä on mahdollisimman suuri vapaus, yksilön oikeuksien ja taloudellisen lisäarvon nostaminen kunniaan, ja lisäksi vielä omaisuudensuojan ja sopimusvapauden. Sinänsä hyviä ajatuksia.

Kuitenkin yhteisö ja yksilönvapaus on hyvä tasan niin kauan kuin se toimii eettisten pelisääntöjen mukaan kohtuudessa ja oikeudenmukaisuuden pelisääntöjä noudattaen. Samoin kuin se ottaa huomioon maapallonkin tulevaisuuden, jonka säilyttäminen on meidän kaikkien asia.

Lopulta on kysymys kuitenkin rajoista. Mitä tulee tehdä, jos yhteisö tai yksilöt menettävät kyvyn ajatella kokonaisuuksia, eikä vain omaa hyväänsä. Siitähän tässä on loppujen lopuksi kysymys."

Minusta Kimmon lausahdus yhteiskunnan eläteistä oli mauton ja kohtuuton.

Nyt ylös ulos ja lenkille:)

Terveisin
Kaija

Minna Hänninen

Perustulo on ainoa vaihtoehto tulevaisuudessa, mutta asia etenee kovin hitaasti.

Proffat saa minun puolestani kommentoida, koska silloin voin loistaa asiantuntemuksellani, jota proffakaan ei voi kiistää.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Eli annetaan ihmisille riittävästi rahaa ja köyhyys poistuu. Kaikkialta. Tarvitseeko kenenkään enää käydä töissä?
Mieleen tulee entisen vankeinhoito-osaston ylijohtajan K J. Långin ehdotus omaisuusrikollisuuden poistamiseksi: se oli kaikessa yksinkertaisuudessaan riittävän rahasumman antaminen rikollisille, jotta heidän ei "tarvitsisi" tehdä rikoksia. Rahalla saa ihmeitä aikaan.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Kiitos että alennuit vastaamaan tälle tasolle, jolla ollaan selvästi suhteellisen köyhyysrajan alapuolella. :) Hyvää yötä.

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström

Et sitten professori Viren keksinyt köyhille mitään muuta analogiaa kuin rikolliset.

Tyylikästä. Olet Turun yliopistolle kuin lahja joka jatkaa antamistaan.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Vain keskimäärin varsin huonolaatuinen sosialisti, joita Suomi on pullollaan, valitettavasti, pystyy moiseen kommenttiin. Siinä tämä rinneradiomainen sinun ja Hoikkalan horinan ymmärtää. Onhan Hoikkalakin aikanaan profiloitunut sosiaalidemokraatiksi. Veljenpokaketjusta puuttuu vielä Lupu eli Lindtman, eduskunnan nolla. Varsin hieno Virenin kommentti asiaan, joka ei edes kaipaisi vastausta tai mitään. Minä olisin todennälöisesti läväyttänyt samalla tasolla tai pahemmin.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala Vastaus kommenttiin #20

Mitä pahaa on puolustaa omaa kansanryhmää ja tulen aina puolustamaan huono-osaisia, koska vahvat henkilöt osaavat puolustaa itse omaa etua ja saavutettua asemaa yhteiskunnassa.

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström Vastaus kommenttiin #20

"Vain keskimäärin varsin huonolaatuinen sosialisti, joita Suomi on pullollaan, valitettavasti, pystyy moiseen kommenttiin."

Väitän olevani keskimääräistä paljon huonolaatuisempi sosialisti.

Minna Hänninen

Perustulo ei poista köyhyyttä.

"Rahalla saa ihmeitä aikaan"

En ole havainnut sellaista.

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström

Itävaltalaisen talousteorian mukaan voi kävellä vetten päällä jos sulloo taskuihinsa tarpeeksi kolikoita.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

http://kimmofree.blogspot.fi/2014/03/suomen-huoltosuhde-kasvanut.html¨

"Kuka sitten elättää kenet on osittain myös talousfilosofinen kysymys. Elättääkö eläkeläinen itsensä vasta sitten jos on koko ikänsä maksanut tel-maksua palkastaan? Elättääkö teollisuuden vai kunnan työntekijä eläkeläistä?
Vientiteollisuuden saarnamiehet sanovat, että vientiteollisuus synnyttää yhteiskunnallisen maksuvaran köyhille. Voi olla perustellusti toistakin mieltä. Eikö ihmisoikeuksien ja Suomen perustuslain mukaan jokaisella Suomen kansalaisella ole lain suomat perusoikeudet?
Ei kukaan elätä ketään, vaan yhteiskunta elättää meidät kaikki!"

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Ei kukaan elätä ketään, vaan yhteiskunta elättää meidät kaikki!"

Ainoastaan Pohjois-Koreassa asia on noin (sikäli kun elättää ...). Neuvostoliitossa oli kiikun kaakun, koska mustapörssi huolehti sosialistisen yhteiskunnan katvealueista.

Taidat ottaa todesta Vexi Salmin riimitykset, jotka hän kieli poskessa parodioi Irwinille:
https://www.youtube.com/watch?v=OoXrN3wtiUQ

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Jos vähänkään osaat ajatella, niin allekirjoitat kirjoitukseni täysin, koska yhteiskunta luo kansantalouden puitteet kokonaisuuten erilaisten yksilöiden välityksellä, mutta samalla pitää muistaa, että kaikista yhteiskunnan jäsenistä pidetään huolta.

Minna Hänninen

Joka päivä vaikutamme valinnoilla siihen, minkälaista työtä teemme. Jos enemmistö ei osta jotain tiettyä tuotetta, sen valmistus loppuu ja kenties myös työnteko jos parempaa tuotetta ei keksitä tilalle. Eli kehitys kehittyy ja työ siinä samalla.

Jos työntekijän kannalta asiaa katsoo, niin siinäkin voi tehdä valintoja. Pystyykö tekemään päivästä toiseen työtä, jonka kokee turhaksi. Olen kokeillut ainakin kymmentä ammattia, enkä sanoisi turhaksi muuta kuin turkistarhan sesonkitöitäni, koska kannatan nykyään tarhauksen lopettamista. Mutta senkin päättävät lopulta kuluttajat.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Kyllä työllä pitää olla mielestäni merkitys työntekijälle, ettei esimerkiksi kanneta ämpäreillä palkattuna vettä järvestä toiseen.

Tosin olen myös sitä mieltä, että kansalaisia pitäisi aktivoida myös tekemään pieniä vapaaehtoistöitä vaikka niistä ei juurikaan makseta, jos henkilön asema on turvattu perustoimeentulolla.

Ihmisen psyykkinen hyvinvointi edellyttää pientä puuhastelua ja tällä aikakaudella puuhastelu liiaksi sosiaaliseen mediaan ja internetin muuhun sisältöön.

Jukka Laine

Ei pidä Kimmo mennä henkilöön. Professorin huoli on asiantuntijana koko kansantaloudesta, veropohjan rapautumisesta ja kilpailukyvyn heikentymisestä eikä niinkään sosiaalipolitiikassa.

Poliittiset päätökset ovat taas erikseen. Eipä Suomi ole nykyisellään kelleen hyvä paikka kun talous rapautuu, väestö eläköityy ja pääomat karkaavat. Köyhyysrajalla se varmasti tuntuu erityisen pahalle.

Perustulokaan ei ole mikään ihmelääke. Varsinkaan jos se nostaa kokonaisveroastetta, byrokratiaa ja sitä kautta hinnat kallistuvat entisestään. Tämän ääneen sanominen on viisautta, eikä pahansuopuutta.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Miten minä olen henkilöä solvannut? En arvosta henkilöitä jotka marisevat, mutta he eivät keksi itse yhtään mitään.

Jukka Laine

Itsekin harmistuin vietävästi kun perustulo lytättiin ja todettiin että verotuksen keventäminen poistaa köyhyyttä paremmin ja kannustaa enemmän työn tekoon ja yrittämiseen, mutta pakko myöntää että näin se on. Suomen ongelmat eivät ratkea velkarahoitteisilla tulonsiirroilla.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ymmärtääkseni perustulon idea kuitenkin on sellainen, että kun muut tulonsiirrot poistetaan ja byrkokratiasta saadaan leijonanosa karsittua, niin kokonaisuudessaan se muodostuu yhteiskunnalle halvemmaksi.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

"... yhteiskunnalle halvemmaksi." ja vapauttaa kansalaiset...

___________________________

Oltuani kaksi vuotta (piakkoin) eläkkeellä, täytyy sanoa, että vaikken vapautunut köyhyydestä, sain kuitenkin suhteellisen vapauden verrattuna työttömyyteen.
Nyt saan tehdä työtä niin paljon kuin haluan ja työtuntien määrä on suurempi kuin 40h/viikko. ;)

Henry

Jukka Laine

Suomalainen tukiviidakko on niin monimutkainen ja -alainen ettei kansalaispalkka/perustulo poistaisi tukien tarvetta osalle. Eli miten saadaan yksi tulomalli kymmenille ellei sadoille tukimuodoille.

Jos perustulo korvaa 2-3 tukea niin se ei vielä riitä poistamaan byrokratiaa. Se maksaa liikaa ja nostaa kokonaisveroastetta.

Yksinkertaisin tapa työllistää ja kannustaa on keventää verotusta ja parantaa näin kilpailukykyä. Kun talous saadaan kasvamaan se vahvistaa veropohjaa ja parantaa kaikkien asemaa.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala Vastaus kommenttiin #38

Olen samaa mieltä että verotusta pitää kauttaaltaan pyrkiä alentamaan noin 3-5 prosenttiyksikköä. Verotushelvetissähän me kieltämättä Suomessa asumme.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #42

Paitsi, ettei todella köyhät hyödy tuosta mitään. Päinvastoin - tuollaisen veroalen jälkeen ei valtio tarkista tukia taas vuosiin.
Sen enemmän tuloja, sen enemmän hyötyä - niinkuin nytkin kaikissa "uudistuksissa".

Henry

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #38

Laineen resepti liian yksinkertainen; that's the problem. Omituista on, että ensin kehitetään 140 tukimuotoa, ja sitten sanotaan, että "ei, tää on liian minimutainen järjestelmä. Ratkaistaan ongelma kehittämällä 141. tukimuoto, jossa kaikki voittavat. Kaikki. Miten se voi olla mahdollista.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Työmoraali ei kepillä parane, vaan tarvitaan paljon parempaa henkilöstön johtajuutta.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Suomen kaltaisessa tilanteessa olevan maan ei tule lisätä menojaan ja alijäämiään ainakaan täysin epävarmoin järjestelyin, varsinkaan jos lopputulemasta ei ole esittää juurikaan toiveita ja olettamuksia luotettavampaa kuvaa. Järjestelyn rajaukset ja tavoitteet tulisivat olla lainsäädännön pohjana jo edeltävästi ko. hankeen toteutumiseksi.

Kansalaispalkka olisi täten vain perusteltu, jos tämä sosiaaliturvaan liittyvä järjestelmä olisi varmasti edullisenpi ja kustannustasoa euromäärin keventävä tarjoten samalla toimivan perusturvan kansalaisille unohtamatta kuitenkaan työhön kannustavuuden tärkeätä roolia.

Kuinkahan tuo sitten onnistuisi, Hoikkala, sillä " liikkuvia osia" ja muuttujia on paljon ?

Entäpä sosiaalipuolen joukkoirtisanomiset, jotka kuitenkin ovat koko idean A & O. perustellen asiaa byrokratian vähenemisellä ?

Vaikuttaa pahasti kultareunuksiselta utopiahattaralta harmaalla taivaalla.

Jyrki Paldán

"Suomen kaltaisessa tilanteessa olevan maan ei tule lisätä menojaan ja alijäämiään ainakaan täysin epävarmoin järjestelyin, ..."

Huonossa tilanteessa täytyy nimenomaan olla sopeutumiskykyinen.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Sopeutumiskykyinen, mitä se sitten merkitseekään.

Kuitenkin Suomen julkiset menot ovat kasvaneet viimeisten 10 vuoden aikana euromääräisesti suhteessa kaksinkertaisesti muihin EU-maihin verraten. Samoin on ollut sosiaaliturvan menojenkasvun osin, joten Suomessa ei ole ainakaan päästy unohtamaan tai kohtelemaan kaltoin suoraan verotuloista etuisuukisa saavia ryhmiä.

Itse asiassa missään muussa Euroopan maassa eivät julkiset menot, julkisen sektorin palkkasumma ja sosiaaliturvan menot kasvaneet yhtä paljon kuin Suomessa v.2007 lähtien, vaikkakin talouden kasvu on ollut viennin sakattua täysin olematon ja menot katettu rajuin veronkorotuksin ja velanotoin.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #33

"Itse asiassa missään muussa Euroopan maassa eivät julkiset menot, julkisen sektorin palkkasumma ja sosiaaliturvan menot kasvaneet yhtä paljon kuin Suomessa v.2007 lähtien ..."

Mistä löydät ostovoima-(CPI) ja inflaatiokorjattuina kaikkien Euroopan maiden julkiset menot, julkisen sektorin palkkasumman(keskiarvo? mediaani? kokonaissumma?) ja sosiaaliturvan menot? Entä olisiko noita mittareita aiheenmukaista eritellä hieman paremmin? Esimerkiksi kuinka paljon keskimääräisestä palkkanoususta valtilla johtuu väen vähennyksistä(kovapalkkaiset jää, pienipalkkaiset lähtee)? Miten sosiaaliturvamenojen kasvu on tapahtunut? Ovatko minimituet kasvaneet, vai selittyykö nousu kasvaneella työttömyydellä ja kovapalkkaisten siirtymisellä hulppeille eläkkeille/ansiosidonnaisille?

Vientikään tuskin kelpaa tekosyyksi, vientihän vain mahdollistaa tuonnin ja kauppatase on aavistuksen verran positiivinen. "Rajut" veronkorotuksetkin ovat lähinnä tilastoharhaa. Mikä tai kenen verot ovat nousseet "rajusti"? Veroaste suhteessa BKT:hen toki on, kun BKT laskee niin tuppaa käymään. Ainakin se taho joka "veronkorotuksista" eniten on avautunut, EK omistajien suulla, on nauttinut kertakaikkisen käsittämättömistä veronLASKUISTA. 80-luvun lopulla heidän veroasteensa oli yli tuplat(lähes kolminkertainen!) nykyiseen verrattuna.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #37

Vastaan itse tuohon yhteen mielestäni hyvin olennaiseen kysymykseen. Sattui näppärästi olemaan tuo tilastokeskuksen tulonjaon kokonaistilaston excel-ladattuna aikaisempaa blogia varten, niin tein nopeasti graafin saatujen tulonsiirtojen kehityksestä tuloluokittain vuodesta 2007:

http://i.imgur.com/VpOwzat.png

Pienituloisimman kymmenyksen saadut tulonsiirrot kasvoivat alle 5%, kun taas esimerkiksi toiseksi parhaimman kymmenyksen saamat tulonsiirrot kasvoivat yli 35%. Ja ihan määrällisestikin suurituloisin kymmenys sai tulonsiirtoja enemmän kuin pienituloisin kymmenys, yhtä lailla kotitalouksittain tarkasteltuna kuin henkilöä kohden tarkasteltuna.

Samaan aikaan Suomen kuluttajahintaindeksi nousi n. 17%:

http://fi.tradingeconomics.com/finland/consumer-pr...

Jos siis halutaan datan valossa saada tuohon sosiaaliturvan menojen kasvuun stoppi, laitetaan ansiosidonnaisiin ja eläkkeisiin katto. Ehkä poistetaan lapsilisät kovatuloisilta. Tai korvataan ne kaikki perustulolla.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #39

Kyllä noita tilastoja löytyy, joista voit tehdä vertailuja eri EU-ja EMU maiden välisesti varsin tarkoin kriteerein. Paras ja kattavin tilasto on EKP:n kansantalouksieen makrotilastot ( AMECO ) pitkältä ajanjaksolta , jonne myös Tilastokeskus toimittaa materiaalinsa Suomesta. Sieltä löytyvät lukemat myös juoksevin ja kiintein hinnoin inflaatiofaktori huomioiden.

Tilastokeskus tilastoi vain Suomen tietoja.

Euroopan tasolla ei missään muussa maassa julkisen sektorin palkkasumma, eikä julkisten menojen määrä ole kohonnut yhtä paljon, kuin Suomessa. Aiemmin toki nousu oli reippaampaa vain Kraikassa ja Irlannissa, mutta sattuneesta syystä näitä menoja jouduttiin leikkaamaan rajusti n. 30 % verran pikavauhtia vain vuoden pari aikana. Suomessa ikävä kyllä näiden menojen kasvu on ollut rajua v. 2007 jälkeen huolimatta siitä tosiasiasta,ettei jaettavaa ole syntynyt lainkaan talouskasvun puuttuessa kokonaan ja Euroopan ainoana maana viennin romahtaessa nähtävästi pysyvästi v.2008 jälkeen.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #45

Mistä tuolta Amecosta löytää julkisen sektorin palkkakehityksen ja mitä siinä mitataan? Keskipalkkaa? Keskiarvopalkkaa? Kokonaispalkkasummaa?

Yritin nopeasti etsiä hyvää tietokantataulukkoa, mutta ei tullut vastaan.

Lähimpänä taitaa olla tuo julkaisu "General Government Data" ja sieltä "Table 41A Compensation of employees; general government" sivulta 60. Sen mukaan Suomen julkistalouden palkkakulut olivat vuonna 2015 29,39 miljardia euroa. En tiedä mikä tuo luku tarkalleen ottaen on, mutta koska pelkäksi valtion työntekijöiden palkkasummaksi se on aivan liian suuri(oikea suuruusluokka n. 4mrd), oletan sen olevan enemmän tai vähemmän koko julkisyhteisöjen palkkasumma.

Jos ottaa tuosta maiden lukemat vuosilta 2007 ja 2015 vertaillen kehitystä, havaitsee että Suomi 25%:n kasvulla ei todellakaan ollut suurin kasvaja. Belgia(29%), Tanska(25%), Viro(48%), Latvia(28%), Luxemburg(75%), Malta(57%), Slovakia(49), Bulgaria(49%), Tsekki(46%), Puola(48%), Romania(31%) ja Ruotsi(27%) kasvattivat palkkasummaa nopeampaa.

Kysynkin siis uudestaan; mistä olet löytänyt tilaston jonka mukaan Suomen julkisen sektorin palkka on kasvanut EU-maista nopeiten ja mitä siinä tilastossa on mitattu?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #48

Sulla taitaa olla prosenttilasku kovin heikolla opilla. Läntisen Euroopan maista ( poislukien nopeasti kehittyvät ex-iläblokin maat Suomen kokonaispalkkasumma on kasvanut eniten kääpiön Luxemburgin ohella. Julkisten menojen kasvukin on ollut kaikkein nopeinta sakassa ryhmässä ( pois lukien taas Luxemburg ).On myös huomattava, että varsin merkittävä osa julkisesta sektorista on siirretty Suomessa nk. yksityiselle puolelle 2000-luvulla ns. liikelaitoksina ja konsernirakenteina, joiden palkkamenot eivat edes näy tässä tilastoinnissa.

Olennaista on se, että kasvu on tapahtunut ilman talouskasvua ja viennin kasvua toisin kun missään muussa EU-maassa konsanaan.

Suomea kannattaa verrata vain Euroopan vanhoihin teollisuusmaihin, eikä lilliputteihin tai tyhjästä kasvaviin ex-kommunistivaltioihin.

Suomen maailman suurimmat julkiset menot / BKT selittänevät kuitenkin kokonaisuuden rakennetta. Meillä on nyt ikävästi eräs maailman korkeinmmista veroasteista, mutta samalla myös maksulliset palvelut esim. terveydenhuollossa.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #50

"Läntisen Euroopan maista ( poislukien nopeasti kehittyvät ex-iläblokin maat Suomen kokonaispalkkasumma on kasvanut eniten kääpiön Luxemburgin ohella. Julkisten menojen kasvukin on ollut kaikkein nopeinta sakassa ryhmässä."

Julkisen sektorin vai kaikkien palkkojen? Tai no älä vastaa, ainakaan tuon antamasi AMECO:n tilastojen mukaan kumpikaan ei pidä paikkaansa. Ja ellet prosentteihin usko, katsele sitten ihan vain noita lukuja ja laske itse.

Nominal compensation per employee: total economy (HWCDW)
2007 I 2015
Puola: 37,3 I 53,6
Viro: 12,6 I 17,7
Norja: 417,8 I 565,7
Slovakia: 11,9 I 15,4
Ruotsi: 18,2 I 15,4
Suomi: 38,8 I 46,7

Compensation of employees: general government :- ESA 2010 (UWCG)

2007 I 2015
Norja: 283,4 I 440,8
Viro: 1,5 I 2,3
Slovakia: 4,5 I 6,7
Puola: 123,8 I 183,6
Tsekki: 268,7 I 392,9
Belgia: 39,6 I 51,2
Ruotsi: 404,8 I 516,7
Sveitsi: 39,7 I 50,4
Saksa: 184,2 I 230,8
Suomi: 23,5 I 29,4

Kummassakin listassa on Suomen yläpuolella muitakin maita, mutta sisällytin vain jollain tasolla mielenkiintoiset tai jossain määrin vertailukelpoiset tapaukset.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #52

Mitä luulisit, oliko Suomen järkevää nostaa julkisen sektorin palkkasummaa n. 6 miljardia euroa samalla, kun reaalitalous sukelsi eikä BKT kasvanut käytännössä lainkaan ?

V.2007 jälkeen Suomi ( valtio, kunnat ja kotitaloudet ) ovat velkaantuneet likipitäen 100 miljardia euroa, jolla talouskasvua on saatu pidettyä hädintuskin vain nollan tietämissä.

Vertailtaessa esim. Ruotsiin ja Saksaan, julkiset palkkamenot ovat kasvaneet jota kuinkin samoin, kuin Suomessakin, mutta sillä poikkeuksella, että näiden maiden taloudet ovat kasvaneet muutoinkin varsin mukavasti ilman velkaantumista tai veronkorotuksia.

Julkisen sektorin palkkasumman mukaan Suomen palkkasumma on kasvanut 25 %, mutta muiden EMU-maiden ( joihin vertailua tulisi käydä EMU-jäsenenä ) vain 14 %.

Vertailtaessa julkisen sektorin palkkasummaa koko kansantalouden palkkasummaan huomaamme, kaikista suomessa maksetuista palkoista maksetaan julkisella sektorilla yli 30 %, vaikkakin suuri osa julkista sektoria toimii tilastoinnissa nykyisn yksityisen sektorin puolella palvelujen tarjoajana verovaroin. EMU-maissa keskimäärin julkisen sektorin palkkasumma on n. 23 % ja Saksassa vain 17 % kaikista maksetuista palkoista.

Suomeen tarvittaisiin kipeästi 200.000 uutta yksityisrahoitteista työpaikkaa, mutta ikävä kyllä niistä päättävt yritykset ja yrittäjät voivat olla nyt yhteiskuntasopimuksen ja rakenneuudistuksen tultua lopulta torsoksi asiassa entistäkin varovaisempia. Suuryritykset ovat jo ilmoittaneet supistavansa toimintojaan Suomessa myös lähivuosina. Nämä vähensivät suomalista työvoimaansa jo aiemmin v. 2013 - 2015 aikana 62.000 työntekijällä, ja sama suunta siis jatkuu edelleen.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #54

"Mitä luulisit, oliko Suomen järkevää nostaa julkisen sektorin palkkasummaa n. 6 miljardia euroa samalla, kun reaalitalous sukelsi eikä BKT kasvanut käytännössä lainkaan ?"

Noniin, nyt ilmeisesti saatiin onneksi keskustelua hieman eteenpäin. Suomen palkkasumma ei siis ole kasvanut EU-maista eniten, ei kokonaisuudessaan eikä julkisella sektorilla. Se oli ensimmäinen väitteesi. Nyt väite muuttui vertailuun EMU-maiden keskiarvoon, joka se kyllä pitää paikkaansa. Siellä kun on pitkä lista niitä kriisi-, "kärpäsenpaska-" ja "kommunisti"valtioita vaikuttamassa keskiarvoon.

Oliko sitten järkevää jatkaa (julkista)palkkakasvua talouskasvun yskiessä? Aletaan mennä jo sellaisiin kysymyksiin että näistä eivät maailman parhaat taloustieteen professoritkaan pääse yhteisymmärrykseen, joten jätetään me tavikset tuo aihe sikseen. Ihan sivumennen kuitenkin mainittakoon että Suomen julkisen sektorin palkat suhteessa Suomen yksityisen sektorin palkkoihin ovat Euroopan matalimpia:

http://i.imgur.com/dRcRj3I.png

"Vertailtaessa esim. Ruotsiin ja Saksaan, julkiset palkkamenot ovat kasvaneet jota kuinkin samoin, kuin Suomessakin, mutta sillä poikkeuksella, että näiden maiden taloudet ovat kasvaneet muutoinkin varsin mukavasti ilman velkaantumista tai veronkorotuksia."

Kasvu noissa maissa on ollut hyvää, mutta "ilman velkaantumista" on jälleen kerran väärin. AMECO:n tilastojen mukaan julkisen velkaantumisen kehitys Saksassa on ollut Euroopan nopeinta vuosina 2007-2015 ja noista paremman palkkakehityksen maista myös julkinen velkaantuminen kehittyi Suomea nopeampaa Puolassa, Tsekissä, Slovakiassa, Norjassa, Virossa, Luxemburgissa, Ruotsissa ja Tanskassa. Suomi itseasiassa on velan kasvuvauhdin kehityksessä ihan Euroopan häntäpäässä.

Yksityistenkin velkaantumisen kehittyminen on ollut nopeampaa(jälleen vain ko. maista) Luxemburgissa, Ruotsissa, Puolassa, Tsekissä ja Saksassa.

Luonnollisesti Suomen velkaantumistilanne on hieman huolestuttavampaa, koska kasvu on heikompaa kuin missään mainituista maista, mutta jälleen kerran väite noiden maiden velkavapaasta taloudellisesta kehityksestä on väärä. Ne velkaantuvat, ja huimaa tahtia velkaantuvatkin, vaikka BKT:hen suhteutetussa velkatilastossa siltä ei näytäkään.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #56

EKP:n mukaan Suomen julkinen velka on kasvanut v. 2007 - 2015 välisenä aikana yli kaksinkertaiseksi eli 105 % 63,4 miljardista eurosta 130,3 miljardiin euroon. EKP:n mukaan mm. jäsenmaiden Belgian, Tanskan, Saksan, Ranskan Itävallan, Italian, Hollannin ja Ruosin velkaantumisen kasvuvauhti on ollut Suomea paljon hillitympää.

Väitteesi siitä, että Saksassa, Ruotsissa ja Tanskassa olisi velkaannuttu Suomea nopeammin on täyttä potaskaa.

Julkisen sektorin kokonaispalkkasumman kasvusta voi vain antaa Suomesssa arvioita, sillä hyvin suuri osa julkista sektoria on kätketty ( siirretty ) viime vuosina yksityisen sektorin puolelle ( toisin kun muualla Euroopassa ), vaikkakin palkat maksetaan kokonaan verovaroin. Valtion ja kuntien liikelaitokset ja konsernit ovat nykyisin yksityisellä puolen taloutta ja ovat varsin suuria työllistäjiä ja palkanmaksajia.

Jos ajattelemme julkisia menoja kokonaisuutena v. 2007 lähtien huomaamme, että v. 2007 Suomen julkiset menot olivat varsin keskivertaiset ja yhteneväiset verraten keskimäärin muuhun EU-/ EMU-alueeseen, jolloin ne olivat n. 45 % / BKT. Vuonna 2015 Suomen julkiset menot olivat kasvaneet jo määrään 58 % / BKT, kun EU:n ja EMU:n alueiden lukemat olivat n. 48 % / BKT. Suomen julkiset menot olivat siis kasvaneet tuottavuuteen suhteutettuna varsin lyhyessä ajassa rajusti enemmän, kuin muualla. Tämä ero menojen kasvussa vastaa euromääräisesti lukua n. 20 miljardia euroa, jonka verran maamme julkiset menot olivat kasvaneet enemmän verrattaen muihin !

Kuten jo aiemmin mainitsin, Paldanin kannattaisi tehdä vertailuja muihin EMU-maihin nähden poislukien lilliputit ja vanhat NL:n alistamat kommunismit.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #64

"Väitteesi siitä, että Saksassa, Ruotsissa ja Tanskassa olisi velkaannuttu Suomea nopeammin on täyttä potaskaa."

Niinpäs onkin. Häselsin taulukkojen kanssa liian nopeasti ja tein virheen. Vertasin suoraan vuoden 2007 ja 2015 velkaantumistahteja, joka tietenkään ei ole millään tasolla validi vertailu koska vuosittainen vaihtelu on varsin suurta. Sen verran kuitenkin puolustan itseäni että Saksan ja Ruotsin velkaantumisen suurempi kehittyminen ei ole täysin absurdi idea, sillä niissä maissa on ollut myös suuri kasvu, joka vaikuttaa olennaisesti yleisimmin käytettyyn valtion velka/BKT-mittariin. On täysin mahdollista velkaantua enemmän kuin Suomi ja silti näyttää tuolla mittarilla paremmalta. Niin ei vain kuitenkaan nyt sattunut olemaan.

Saksan, Ruotsin ja Tanskan kokonaisvelka on kasvanut Suomea hitaampaa myös nominaalisesti. Suurempi prosentuaalinen kasvu on noista korkean palkkakehityksen maista ollut vain Luxemburgissa, Virossa ja Slovakiassa. Kaikki enemmän tai vähemmän huonoja vertailumaita.

"Jos ajattelemme julkisia menoja kokonaisuutena v. 2007 lähtien huomaamme, että v. 2007 Suomen julkiset menot olivat varsin keskivertaiset ja yhteneväiset verraten keskimäärin muuhun EU-/ EMU-alueeseen, jolloin ne olivat n. 45 % / BKT."

Usein tuppaa käymään niin että BKT:hen suhteutetut mittarit hyppäävät ylös kun BKT laskee, ja julkisten menojen tapauksessa myös kun työttömyys nousee ylös. Euromääräiset julkiset menot ovat Suomessa tuolla aikavälillä kasvaneet 38,7% EU:n keskimääräisen kasvun ollessa 19,7%. Ruotsissa 28,4%, Tanskassa 26,7% ja Saksassa 23,6%. Johdetaan siis kyllä tuota kisaa, mutta väite velkavapaasta kasvusta on satua. Kotitalouksien tuloihin suhteutettu velkaantumisaste on Saksassa laskenut, Ruotsissa ja Tanskassa noussut.

"Kuten jo aiemmin mainitsin, Paldanin kannattaisi tehdä vertailuja muihin EMU-maihin nähden poislukien lilliputit ja vanhat NL:n alistamat kommunismit."

Noh, se keskiarvo jota sinä pauhaat ottaa ihan yhtä lailla ne "lilliputit" ja vanhat Nl:n alistamat kommunistimaat sinne vaikuttamaan keskiarvoon.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #39

EKP:n makrotilastot löytyvät goollaamalla ameco ja seuraavaksi napasuttamalla onlinepalvelua.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #46

Hups, niinpäs löytyykin. Noh, joka tapauksessa tuoltakaan ei näytä löytyvän muuta kuin tuo julkisen sektorin kokonaispalkkasumman kehitys. Jostain syystä luvut ovat erit kuin tuossa julkaisussa, mutta myöskään noiden tietokantalukujen mukaan Suomi ei ole ykkösenä aikavälillä 2007-2015:

Luxembourg 73%
Malta 57%
Norway 56%
Iceland 52%
Estonia 52%
Slovakia 49%
Poland 48%
Bulgaria 47%
Czech Republic 46%
Belgium 29%
Sweden 28%
Switzerland 27%
Romania 27%
Macedonia 26%
Lithuania 25%
Germany 25%
Finland 25%

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #49

Suomen julkiset menot ovat kasvaneet v. 2007 - 2015 välisenä aikana n. 40 %, kun muden EU-/ EMU-maiden julkiset menot ovat kasvaneet keskimäärin n. 20 %. Eli Suomen julkiset menot ovat kasvaneet kaksi kertaa nopeammin verraten. em. maihin keskimäärin - ja käytännössä täysin ilman talouskasvua.

Julkisen sektorin kokonaispalkkasumma on kasvanut myös liki kaksinkertaisella nopeudella muihin EMU-maihin verraten keskimäärin, vaikkakin Suomen julkisesta sektorista on suuri osa siirretty " vippaskonstein " ns. yksityiselle puolen, kuten jo aiemmin mainitsin.

Nykyiset ongelmamme johtuvat suurelta osin viennin ongelmien lisäksi juuri julkisten menojen valtavasta paisumiseta ilman todellista talouskasvua niiden rahoittamiseen.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #51

"Eli Suomen julkiset menot ovat kasvaneet kaksi kertaa nopeammin verraten."

Julkiset menot eivät ole synonyymi palkoille. Suurin kasvu on tapahtunut sosiaalimaksujen nousussa, ja kuten aikaisemmin jo todettiin, erityisesti suurimpien tuloluokkien saatujen tulonsiirtojen huiman kasvun välityksellä.

Käyttäjän MikkoNiska kuva
Mikko Niska

Taloustieteen professorina Viren omaa kyllä mittavat valmiudet - ja etten sanoisi jopa myönteisen velvollisuudenkin - osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, etenkin sivuten talousasioita.

Mitä olen hänen kirjoituksiaan lukenut, ne ovat olleet virkistävän ammattitaitoisia poikkeuksia muutoin vuolaassa mielipideilmaisujen taustakohinassa, ts. "blogosfäärissä".

Aivan kaikkea Virenin kirjoittamaa en ole joko ymmärtänyt riittävällä tarkkuudella - tai harvoissa tapauksissa jakanut näkemystä - mutta kyllä hänen kontribuutionsa on tunnustettava arvokkaaksi lisäksi ja paikoin jopa peruspilariksi, kun arvioidaan yhteiskunnan ilmiöitä - etenkin taloudellisessa mielessä.

Hoikkala nostaa esille kysymyksen siitä, voiko "rikas" kommentoida "köyhän" asiaa. Tässä piilee kaiketi epäilys siitä, onko "rikkaalla" riittävää käsitystä "köyhän" asioista. Voi olla hyvinkin, että ihminen tottuu vallitsevaan tilanteeseen eikä täysimittaisesti osaa asettua toisissa oloissa elävän asemaan. Tiedän tämän empiirisesti, ylä- ja alamäkiä taivallettuani.

Mutta taloustieteen ja yhteiskunnan rakenteellisten rahavirtojen ja -mekanismien arviointiin tämä seikka on yhdentekevää. Niissä kun tosiasiallisesti pätee vain ammattitaito. En ole havainnut Virenin artikkeleissa mitään sellaista, jota voisi kutsua ylenkatseelliseksi esimerkiksi vähävaraisia kohtaan.

Päinvastoin, koen että hän todella miettii asioita laaja-alaisesti ja omaa täysin normaalin empatiakyvyn. Ja mikä tieteellis-eettisesti parasta, hän ei anna tämän hämärtää faktojen tarkastelua.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Myönnän että avaukseni oli hieman provokatoorinen, mutta oli kyllä professori Virenin kansalaispalkkatyrmäys jotenkin erikoinen.

Käyttäjän PekkaKeskinen kuva
Pekka Keskinen

Tai pitäisikö sanoa, että et ollut vaan hänen kanssaan samaa mieltä? Viren tahtoo sanoa, että raskaa verottamisen ja uusien tukimuotojen sijaan meidän pitäisi laskea verotusta tuntuvasti.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Hoikkalan mielestä ns. rikkaat eivät saa kommentoida köyhien elämiseen liittyviä asioita (tulonsiirtoja, veroja jne.). Samalla logiikalla, rikkaiden tuloista saavat keskustella vain rikkaat. Jatketaan samaan malliin. Naisten tuloista saavat keskustella vain naiset, maahanmuuttajien tuloista vain ....
Mitä järkeä tällaisessa keskustelun avauksessa on. Mitä järkeä on karsinoida ihmisiä tulojen, ammatin, sukupuolen yms. mukaan – olennaista kai on, mitä he sanovat
Mielestäni perustulo ei ole hyvä idea. Mutta järjestään kaikki ekonomistit ovat samaa mieltä. Kai joukossa joku köyhäkin on…

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Täytyy sanoa kyllä professori Virenille, että olet poikkeuksellisen rohkea mielipiteiden jakelija, kun ajattelee akateemista sivistyneistöä Suomessa yleensä.

Olen todella vaikuttunut monista kirjoituksista, kuten esimerkiksi ylenpalttista korkeakoulutusta kritisoinneista kirjoituksista, mutta nyt täytyy myöntää että joku käämi taisi hieman sauhuta, kun lueskelin kansalaispalkkakritiikkiäsi. Anteeksi vielä, jos loukkasin. Muokkaan hieman avaustani.

Se taas minun mielestäni ihan selvä realiteetti, että tietyn tulotason jälkeen lähes kuka vaan ihminen vieraantuu yhteiskunnan huono-osaisten elämästä ja heidän elämän laadusta ja arkipäivän ongelmista.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Ei liene kovinkaan vaarallista tai tuomittavaa, jos rikkaat kommentoivat köyhien asiaa.

Sitävastoin eduskunnassa ja hallituksessa rikkaat suorastaan päättävät köyhien asiasta. Siitä blogistin kannattaisi huolestua tai jopa närkästyä.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Kyllä professorien mielipiteillä on paljon vaikutusta poliittiseen päätöksentekoon, varsinkin jos ne siunaavat köyhien potkimisen.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Käsitykseni mukaan eri alojen dosentit on valjastettu mielipideterroristeiksi, jotka suurissa ja asioista tietämättömissä ihmisjoukoissa saattavat saada aikaan sangen julmaa jälkeä.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Kuinka muuten arkkipiispa Mäkinen kehtaa mällätä kansan roposilla? Jos leipiä ja kaloja jaettaessa ei ole tieteellisesti todistettuja sukulaissuhteita kaikkivoipiin suuntiin, tulisi rahoitus maanpäälliseen toimintaan hankkia maallisista lähteistä niiden ehdoilla, tai olla valmis tinkimään omista saavutetuista palkkaeduista verokertymän romahtaessa. - Mäkinen elää herroiksi, vaikkei siihen olisi varaa, mikä on vastoin luterilaista perinnettä.

Herra Mäkinen olisi voinut käyttää virkakautensa paremminkin kuin flirttailemalla tilanvaltausaktivistien ja kansalaistottelemattomuusanarkistien kanssa, ihan jo noista finanssienkehityssyistäkin koska nuo viiteryhmät ovat huonohkoja kirkollisveron maksajia. Mutta myös modernia uskonpuhdistushenkeä ja globalismia sekä maailmanekumeniaa ajatellen. Mäkinen puhui Ylen Ykkösaamussa vastoin parempaa tietoaan ja uskontoperintöhistoriaamme vääristelen. Ilmastonmuutos ja kolonialismi toki saattavat olla nekin jonkinlaisia tekijöitä nykyisen pakolaiskriisimme syinä, mutta historioitisijana Mäkisen pitäisi ymmärtää, ettei pelkkä kalpeanaamaisuutemme aseta syyllisyystaakkaa suomalaisten ei-ristiretkeläisten ja maallistuneittenkin ei-imperialistikristittyjen harteille. Maksakoon Mäkinen vaan omat velkansa, jos niitä tuntee olevan rästissä.

Arkkipiispa näyttääkin ensin antaneen pahalle pikusormen ja nyt tarjoaa jo nimetöntäänkin kihlautumisvalmiuden merkiksi. Lieneekö kyseesssä vakaa aikomus vai korkean kirkonhenkilön perisukupuolineutraali taipumus hieman kiusoitella kannatuksen herättelemiseksi myös mahdollisissa kilpakosijoissa? ;)

Arkkipiispa tekisi siunauksellisesti, jos hoitaisi virkaansa vastuullisesti. Hän ansaitsisi paremmin saavutettuja etuja kuten palkkaansakin, jos osallistuisi oman alansa kehitystyöhön kuten miekkalähetysterrorismin vastaiseen poikkiuskonnolliseen dialogiin maailmanekumenian rauhanlähettiläänä ja globaaliuskonpuhdistus2.0-hankkeen selvityshenkilönä sen sijaan, että valehtelee tuon tuosta julkisuudessa kuin joku Panama-vastuukontakti, ks. http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215144-a...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Mäkisen palkka kustannetaan kirkon keräämistä veroista ja niiden maksaminen on jokaiselle vapaaehtoista.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

"Mäkisen palkka kustannetaan kirkon keräämistä veroista ja niiden maksaminen on jokaiselle vapaaehtoista."

Tuo on minulle uusi tieto, kiitos siitä! Luulin että kaikki ev.lut. seurakuntiin kuuluvat joutuvat maksamaan kirkollisveron jotenkin kirkon jäsenyyteen kuuluvana. Täytyy etsiä veroilmoituksesta se ruutu mitä ruksaamalla voi jättää veron maksamatta ja rahoittamatta epäilyttävälle taholle pikkusormensa ja nyt jo nimetöntäkin tarjoavan narsistipoliitikon sooloagendaa. Olisi väärin, jos tolkun seurakuntalaisten olisi väistyttävä kirkon jäsenyydestä vain siksi että joku karriäärihemmo voisi jäädä ja toteuttaa yksilöllisiä ulkokirkollisia missioitaan. Toivottavasti voin edelleenkin maksaa kirkollisveroa hyväksyttäviin kohteisiin, joihin Mäkisen palkka siis ei kuulu.

Veroroposillamme mälläävä Hra Mäkinen kun on nyt somistautunut puolijumalaksi jota Isisin ja muiden vierasuskoisten lähetysjärjestöjen rekrytoijat ylistävät minareeteistaan harpuin huiluin sapelein hykerrellessään radikalisoimisaineksen uusryöppyä pohjolaankin.

Päätoimiseksi oto-historioitsijaksi tunnustautunut hra Mäkinen ei muuten kertonut montako siirtomaata Suomella on ollut sorrettavana, muttei myöskään maininnut arabien ja maurien ja osmannien ym. muslimikalifaattien kuunsirppiretkiä Euroopan suuntaan, saati nykyisiä miekkalähetysjärjestöjä Isisiä ja Boko Haramia ja Talebania ja al-Shabaabia ja al-Qaidaa. Nehän olisivatkin uskontoasiantuntijan reviiriä kyllä niiden olemuksen ja lähetyseskaloitumisen tarkastelut. Mäkinen ei viitsi paneutua oman alansa hommiin kun aikansa voi kuluttaa oto-hommissakin. Maailmanuskonpuhdistus2.0. ym. globaaliekumeeninen dialogi saa odottaa seuraajan virkaanastumista...

Suuret etelä- ja länsieurooppalaiset siirtomaaisäntävallat ja Venäjä ja Saksa ovat syyllistyneet kolonialismi-imperialismiin, samaten pari Pohjoismaata. Naapurimme Ruotsin lisäksi myös Tanskalla on ollut mm. Neitsytsaarensa ja on edelleenkin Grönlanti. - Maksakoot synnintuntoiset 'velkaansa', kunhan eivät vyöryttäisi/rönsyilyttäisi kulujaan meillepäin!

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Matti Viren kyllä vahvisti epäilyni tässä esiintyvällä kommentillaan. Ei Virenistä varsinaisesti voi mielestäni puhua köyhien ystävänä.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

En tunne kovin hyvin asiaa, mutta olen usein miettinyt omaishoitajia: Varmasti raskasta, eläkettä ei kerry vaikka säästävät yhteiskunnalle valtavia summia, ikuinen köyhyys häämöttää elämän syksyn horisontissa.

Voisikohan Viren ja muut omasta tornistaan huhuilevat nähdä, että edes heille maksettaisiin kansalaispalkkaa?

___________________________

Toisia ryhmiä ovat tietenkin köyhät eläkeläiset ja köyhyydessä elävät lapset. Kummankin ryhmän on vaikea ellei jopa mahdotonta tehdä asemalleen mitään.

Tehkää testi: Menkää jututtamaan varhaisteinejä ja kysykää: "Tunnetko ketään ikäistäsi, joka etupäässä etsii pakoa esim. huumeiden, viinan tai muiden huumaavien aineiden kautta? 12-vuotiasta? 14- tai 16-vuotiasta?"

Sanon vain, että yhteiskuntamme on sairas, koska ei vastauksiin reagoi - jos edes koskaan älyävät kysyä mitään. "Se on osa teinien aikuistumista..." on vastaus, jonka näiltä vastuuttomilta aikuislta saa kun yrittää keskustella aiheesta.

Sairasta sanon minä.

Henry

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Kiitos Henry kommentistasi. Kyllä minua tosiaan ottaa päähän aika paljon, koska Suomessa on selvästi kova markkinaliberalismi melko hallitseva aatesuunta tässä ajassa.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Näinpä.
Tuo "markkinaliberalismi" on myös sellainen orwellismi koko sana.
Paremmin tilaa kuvaisi sana 'rautakorko-komento'.

Henry

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #67

Kovan markkinaliberalismin vastakohta on tietenkin pehmeä sosialismi. Ratakorkokomennon sijaan inhimillinen ihmisistä huolehtiminen. Mutta hetkinen, mitens se reaalisosialismi 1930-luvulla oikein vastasi tätä kuvaa...

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala Vastaus kommenttiin #68

Onhan Suomessa valinnanvaaraa poliittisissa aatteissa jonkin verran kuitenkin. Äänestäjät saavat katsoa itseään peiliin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset