KimmoHoikkala Kirjoituksen sisältöarvo osoittaa kirjoittajan osaamisen tason.

Poliisi väittää tappamisen motiiviksi mielenterveysongelmia

Vaikeista mielenterveyden häiriöistä kärsii elämänsä aikana noin 20 prosenttia väestöstä Suomessa.

"Vuosittain 1,5 prosenttia suomalaisista sairastuu johonkin mielenterveyden häiriöön. Joka viides suomalainen sairastaa jotakin mielenterveyden häiriötä. Ainakin joka kymmenes tai ehkä jopa joka viides suomalainen kokee elämänsä varrella ainakin yhden vakavan masennusjakson."

Lähde:
Terveyskirjasto.fi / Mielenterveyden häiriöt / Esiintyvyys

Tosi törkeää ja anteeksiantamatonta poliisilta hakea motiivi tappamiselle mielenterveyden häiriöistä, koska se on tietenkin aina osatekijänä kaikissa henkirikoksissa.

Leimataan kansaa oikein huolella vaan. Tietenkin jos kyseessä on selvästi harhainen mielisairas, niin teko oltaisiin voitu estää paremmalla hoidolla.

Mielenkiintoinen kysymys mielestäni on henkirikoksiin liittyen, että miksi läheskään kaikista ihmisistä ei tule tappajia edes äärimmäisessä henkisessä paineessa?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Poliisi viitannee juridiseen syyntakeisuuden käsitteeseen, johon otetaan kantaa varsinaisesti vasta oikeuden päätöksellä tehtävässä mielentilatutkimuksessa jossakin maamme oikeuspsykiatrisessa yksikössä.

Mielentilatutkimuksessa tehdään johtopäätökset siitä, onko teko tehty täydessä ymmärryksessä, täyttä ymmärrystä vailla vai ymmärrystä vailla.

Jos ihminen toimii täydessä ymmärryksessä, hänen katsotaan pystyvän arvioimaan realistisesti tekohetkellä vallinneet olosuhteet ja tekonsa seuraukset. Kyllä henkirikoksiakin tehdään täydessä ymmärryksessä.

Alentunut syyntakeisuus on silloin, jos rikos tehdään täyttä ymmärrystä vailla -- ei psykoottisessa tilassa, vaan joltakin osin puutteellisen todellisuuden tajun vallassa.

Ymmärrystä vailla tarkoittaa arkikielellä "mielisairauden vallassa", eli diagnostiikan kielellä psykoottisena. Todellisuuden tajun pettämistä pidetään tällöin niin syvänä, ettei tekijää voida pitää vastuullisena toiminnastaan. Henkilöä pidetään syyntakeettomana. Rangaistukseen tuomitsemisen sijasta oikeus yleensä määrää tällöin tahdosta riippumattomaan hoitoon, jota jatketaan sairaalan osastolla niin pitkään kunnes arvioidaan, ettei henkilö enää aiheuta vaaraa itselleen eikä muille.

Alentuneesti syyntakeisessa mielentilassa tehtävien rikosten ennaltaehkäisy voisi onnistua paremmalla hoidolla, jos sitä olisi tarjolla ja tarjottaisiin oikea-aikaisesti juuri kyseiselle henkilölle, ja tämä ottaisi hoidon vastaan asennoituen siihen yhteistyöhaluisesti. Valitettavasti monesti on käynyt niin, että jokin näistä edellytyksistä on puuttunut. Ketään ei voida pakottaa osapuoleksi hoitosuhteeseen, ei varsinkaan sairaalaosaston ulkopuolella.

Onneksi useimmilla ihmisillä on paremmat kanavat tunteilleen kuin rikokseen ryhtyminen jopa kovankin henkisen paineen alla, ja tärkeää osaa siinä näyttelevät läheisten ihmisten verkostot. Keneltä ne puuttuvat, on huonossa asemassa jo lähtökohtaisesti.

Edellä oleva on ainoastaan yleisluonteisesti todettua, tietämättä äskettäisestä surmatyöstä sen enempää kuin tiedotusvälineissä on kerrottu.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Poliisin tiedotuksesta saa käsityksen, että on myös olemassa tervemielisiä tappajia, vaikka niitä ei olekaan. Mielenhäiriö on aina taustalla kun ihminen riistää toiselta hengen, enkä tässä tarkoittanut syyntakeisuusasioita. Tietenkin joskus päihdetiloissa ja sokeriaineenvaihdunnan häiriötiloissa voi jostain ihmisestä tulla tappaja, vaikka henkilö ei olisikaan psykologisesti ajateltuna potentiaalinen tappaja. Kuitenkin mielenkiintoista mikä tekee toisesta häiriöisestä tappajan ja toisesta vastavanlaisen kokemusmaailman omaavasta ihmisestä pelkästään masentuneen.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

"Mielenhäiriö on aina taustalla kun ihminen riistää toiselta hengen, enkä tässä tarkoittanut syyntakeisuusasioita."

Psykiatrisessa tautiluokituksessa ovat omana osanaan persoonallisuushäiriöt, vanhalta nimeltään luonnehäiriöt.

Ks. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.k...

Suurella osalla väkivaltarikollisia ja muita raskaisiin rikoksiin syyllistyneitä niiden tunnusmerkit täyttyvät, ks.erityisesti Epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö.

Tässä mielessä tuskin on olemassa "tervemielisiä tappajia", vaikkakin henkirikoksia tehdään myös suunnitellen ja kylmän viileästi harkiten (rikolliset palkkamurhaajat, terroristit jne.).

Persoonallisuushäiriön ei oikeudessa katsota alentavan syyntakeisuutta, ellei samanaikaisesti sen kanssa esiinny psykoosin aiheuttamaa todellisuudentajun häiriintymistä.

"Mikä tekee toisesta häiriöisestä tappajan ja toisesta vastavanlaisen kokemusmaailman omaavasta ihmisestä pelkästään masentuneen", sitä pohditaan oikeuspsykiatrian tieteellisessä kirjallisuudessa, jota on julkaistu hyllymetreittäin ja lisää ilmestyy koko ajan eri puolilta maailmaa.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala Vastaus kommenttiin #4

Kiitos Hannu Mononen asiantuntevista kommenteistasi. Varmaan ehkä ymmärtänet yskäni tämän poliisin tiedottamisen häiritsevyydessä.

Emme me lyödyt kansalaiset eli mielenterveydeltämme sairastuneet kansalaiset halua kuulla otsikoita, joissa meitä leimataan pahoiksi eli stigmatisoidaan vailla sen tarkempaa selvennystä.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #5

Toki ymmärrän, ja stigmatisointiin syyllistyminen kertoo ennen kaikkea tietämättömyydestä. Mutta jos poliisin kuvaus epäillyn yhteistyöhaluttomuudesta ja puhumattomuudesta pitää paikkansa, kuten uskon, niin heillä on ainakin perusteltu syy epäillä mielenterveyden ongelmia tekijällä.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala Vastaus kommenttiin #7

Mielisairaudesta eli syyntakeettomuudesta ei ole kuitenkaan näyttöä ja vain todella todella harva psykoosipotilas on Imatran kaltaisen veriteon toteuttamaan kykenevä ihminen. En tykkää tällaisestä tiedottamisesta! Imatran epäilty tekijä on jo kerran ollut mielentilatutkimusessa ja hänet oli todettu tapon yrityksessä syyntakeiseksi.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll Vastaus kommenttiin #5

#5

Kiitos Kimmo blogistasi ja arvokkaista kommenteistasi taas.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala Vastaus kommenttiin #11
Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Ruotsissa tehtiin tutkimus siitä, miten oman lapsensa surmanneet tuomittiin oikeusistuimissa. Tutkimuksen tuloksena oikeuden päätökset olivat hyvin sukupuolittuneita. Jos surmaaja oli lapsen isä, hänet tuomittiin murhasta tai taposta vankeuteen. Mutta jos surmaaja oli lapsen äiti, tuomioistuin tulkitsi surman johtuneen masennuksesta, ja ohjasi äidin saamaan hoitoa masennukseensa ja vapautti hänet syyntakeettomana rikostuomiosta.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Vahvaa humalatilaa on perinteisesti väitetty murhan motiiviksi. Muistaakseni joskus vanhaan aikaan humalan takia on saattanut saada lievemmän rangaistuksen.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Päihtymystä ei pidetä syyntakeisuutta alentavana tilana.

Sen sijaan jo vanhassa Rikoslaissa 19.12.1889 3 §:ssä säädetään syyntakeettomuudesta:

"Mielipuolen teko, taikka semmoisen, joka ikäheikkouden tahi muun samanlaisen syyn takia on ymmärrystään vailla, jääköön rankaisematta.

Jos joku on joutunut sellaiseen satunnaiseen mielenhäiriöön, ettei hän ole tunnossaan; jääköön teko, jonka hän tässä tunnottomassa tilassa tekee, niinikään rankaisematta."

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

HE 44/2002
Hallituksen esitys Eduskunnalle rikosoikeuden yleisiä oppeja koskevan lainsäädännön uudistamiseksi

LaVM 28/2002

"Päihtymys. Voimakas päihtymystila voi synnyttää tekijässä syyntakettomuusarvioinnissa vaikuttavan tietoisuuden tai tajunnan häiriön. Ilman erillissääntelyä tällainen häiriö tulisi usein katsoa seikaksi, joka joko poistaa tekijän syyntakeisuuden tai ainakin alentaa sitä. Kun rikoksista suuri osa tehdään päihteiden ja etenkin alkoholin vaikutuksen alaisena, olisi tällainen lopputulos kriminaalipoliittisesti kestämätön. Näistä syistä eri maiden rikoslakeihin sisältyy säännönmukaisesti säännöksiä, joilla asetetaan tarkat rajat sille, missä tilanteissa päihtymys voi vaikuttaa vastuuseen.

Suomessa asiasta säädetään alentunutta syyntakeisuutta koskevassa pykälässä. Sen mukaan päihtymystä, johon tekijä on itsensä saattanut, ei voi yksin pitää lainkohdassa tarkoitettuna rangaistusta alentavana seikkana. Rikoslain nykyinen kanta vastaa olennaisissa kohdin myös muissa pohjoismaissa omaksuttua varsin ankaraa linjaa. Ehdotus rakentuu saman lähtökohdan varaan. Toisaalta päihtymyksen merkitystä ei voi myöskään täysin kategorisesti sivuuttaa. Poikkeustilanteissa myös päihteiden aiheuttama tiedottomuus taikka tajunnanhäiriö tulee voida ottaa huomioon vastuuta arvioitaessa. Tämän vuoksi syyntakeisuutta koskevaan pykälään ehdotetaan sisällytettäväksi säännös, jonka mukaan päihtymystä ei oteta syyntakeisuusarvioinnissa huomioon, ellei siihen ole erityisen painavia syitä. Tällaisina seikkoina voisivat tulla kysymykseen esimerkiksi lääkkeiden ja alkoholin yllättävät yhteisvaikutustilanteet. Säännöksen soveltaminen rajautuisi ainoastaan jo nykyisenkin oikeuskäytännön tuntemiin harvinaisiin poikkeustapauksiin. Pääsääntöön, jonka mukaan humala ei vaikuta vastuuseen, ei ehdoteta muutoksia."

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Päihdepsykoosi jolloin näkee pikku-ukkoja voi tietenkin olla syyllisyyttä alentava asia vai miten on? Ja kai se tavallaan oikein olisi niin.

Itse avaukseeni vielä

Mielestäni on kohtuutonta leimata mediassa tai pahentaa leimaamalla kuntoutumisedelletyksiä noin miljoonan suomalaisen mielenterveysvaivoista kärsivän kansalaisen osalla väittämällä meitä epäsuorasti äärimmäisen harvinaisen veriteon vuoksi potetiaalisiksi ja motivoituneiksi tappajiksi.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Toisaalta, oikeudellisesti henkilöä pidetään vastuullisena myös päihtymyksen aiheuttamisesta itselleen.

Olen samaa mieltä ja pidän samoin asiaa tärkeänä: mielenterveyden kuntoutujia ei ole syytä pitää riskinä eikä uhkana, vaan tukea, kannustusta ja ystävyyttä ansaitsevina lähimmäisinä.

Käyttäjän hannuvilponen kuva
Hannu Vilponen

Aiheessasi käsittelet suomalaisten mielenterveyteen liittyviä asioita aivan oikeasti. Kirjoituksessasi näkyy lähimmäisen rakkaus. Toiset taas vetoavat rikosoikeudellisiin vastuisiin asiassa. Poliisit taas etsivät motiivia vaikka itse ovat siinä tilanteessa.

Ei ole ollenkaan ajateltu, mikä on poliisiviha. Jos ihmistä on jo aiemmin rangaistu eikä hän ole päässyt tuntojaan purkamaan, olemme kaikki vaarassa.

Ei ole tärkeintä tuomita ihmistä ensin, vaan rikoksen tekijälle täytyy antaa mahdollisuus toipumiseen. Uhreille ja uhrin omaisille on annettava kollektiivista apua niin kauan kuin avunsaaja itse tuntee avun tarpeen osakseen.

Riittävästi kun on autettu, alkaa osapuolet tuntemaan avun määrän tarpeettomaksi. Mistään rikosoikeudellisista toimista en puhu. Niitä tarvitaan vain nopeuttamaan ja muokkaamaan osapuolten mielenlaatua ja tahtoa.

Rikosoikeutta ei oikeastaan tarvita ollenkaan. Vaan ihmisen puolustamista niin tunnottomana, päihtyneenä tai epäsäännöllisten toisia tai itseä kohtaan aiheutettujen muiden tekojen takia. Asioilla on aina tapa järjestyä. Tunto on jokaisella ihmisellä. Ei ihminen ole mikään eläin.

Selkokielellä sanottuna ihmisen puolustaminen oli ihminen sitten uhri tai syyllinen on kauaskantoiset vaikutukset. Ei rankaisu kuulu yhteisöön. Ei alkuunkaan. Puhun vastuista joiden takia ei enää tapella eikä tapeta. Eikä ketään saa ällöttää joku asia. Mielenlaatua kannattaa silloin kouluttaa.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala Vastaus kommenttiin #14

Kiitos Hannu huomioistasi. Kyllä minä uskon suomalaiseen oikeusjärjestelmään, vaikka jopa oikeusmurhia voi edelleen sattua.

Käyttäjän OPM kuva
Jani Virta

Mielenterveysongelmainen tappaja myy hyvin lehtiä ja saa palstatilaa. Lisäksi on paljon mukavempaa että löydetään "syy" itse tekoon.

Suurinta osaa suomalaisesta henki- ja vakavasta väkivaltarikollisuudesta yhdistää alkoholisoituneet miehet joko tekijänä tai uhrina. Olettaisin että n. 80%:ssa tilanne on tällainen. Mielisairaat selvinpäin tekevät myös henkirikoksia ja yleensä nämä henkirikokset saavat paljon palstatilaa ja mediahuomiota. Juoppo puukotti ryyppykämpässä juoppoa ei ole mikään kovin iso uutinen. Tuntemattoman tappanut tai vieläpä useamman tappanut mielisairas on.

On mediaseksikästä vaatia parempaa mielenterveyshoitoa, enemmän pakkokeinoja ja enemmän osastopaikkoja. Vähemmän mediaseksikästä ja poliittisesti tuhoisaa olisi vaatia alkoholilakiin tiukennuksia vapauttamisen sijasta. Todellisuudessa helpoin tapa ehkäistä väkivalta- ja henkirikoksia olisi saada alkoholin keskikulutus rajuun laskuun. Tähän ei vain ole olemassa tehokasta ja toimivaa keinoa. Poliittisesti on järkevämpää painottaa mielenterveysongelmia kuin alkoholiongelmia.

Suomessahan on noin 50.000 skitsofreenikkoa ja taas kerran yksi näistä teki hirveän teon. Olisiko teko oikeasti estetty tehokkaammalla avohoidolla, kovemmilla pakkokeinoilla tai paremmalla hoidolla. Tekijällä oli entistä rikostaustaa joten ehkä tähän oltaisiin pystyttä tässä tapauksessa vaikuttamaan mutta välttämättä ei. Ihmiset ovat yksilöitä, tilanteet ja olosuhteet vaihtelevat. Jokaisen ihmisen jokaisen teon ennustaminen on mahdotonta ja myös mielenterveysongelmallisilla on perusoikeudet. Ei heitä voida sulkea perusteettomasti mielisairaalaan pakkohoitoon vaan hoidon kriteerien täytyy täyttyä.
Velvoitteellisesta avohoidosta kriminaalipotilailla on puhuttu jo vuosia mutta esimerkiksi hänhän oli ollut aikoinaan syyntakainen tekoa tehdessään eli velvoitteellinen hoitokaan ei olisi toiminut. Ja oliko tekijä esimerkiksi ollut psykiatrisessa hoidossa lähiaikoina tai avohoidossa. Mikä oli päihteidenkäytön tai lääkityksen merkitys ja tila. Avoimia kysymyksiä on paljon ja osa ei tule suurelle yleisölle tietoon milloinkaan.

Asian sivusta täytyy onnitella suomalaista terveydenhuolto- ja sosiaalijärjestelmää kehitysvammais hoidon osalta väkivaltarikoksien ehkäisemiseksi. Suomalaisissa mielentilatutkimuksissa syyllinen todetaan kehitysvammaiseksi hyvin harvoin. Tehokas kehitysvammaisten hoitojärjestelmä ja sosiaalinen tuki on ehkäissyt näiden tekemiä henkirikoksia tehokkaasti.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Jani, mistä tiedät että Imatran tappaja oli skitsofreniadiagnosoitu?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset