*

KimmoHoikkala Kirjoituksen sisältöarvo osoittaa kirjoittajan osaamisen tason.

Nykymuotoiset suljetut mielisairaalat ajettava alas!

Nolla rikosta ja kuusi kuukautta häkkiä suljetulla osastolla mielisairaalassa!

Pitäisi olla aina jokin rikollinen teko ennen kuin kansalaisen voi asettaa suljettuun laitokseen. Esimerkiksi minulla ei ole yhtään rikosta tehtynä, joka olisi poliisin kirjoissa ja silti olen joutunut olemaan elämäni aikana mielisairaalassa suljetulla osastolla yhteensä noin kuusi kuukautta elämästäni!

Aina mieleltään sairas ei tajua omaa parastaan saati tunnista epäoikeudenmukaisuutta!

Pidän todella epäoikeudenmukaisena paitsi minun niin myös lukuisten muiden mielisairaiden kansalaisten kohtelua etenkin Suomessa. Täällä voidaan kansalainen ilman rikoksia laittaa pakkohoitoon suljetulle osastolle sellaisten mielisairaiden (=hörhöjen) kanssa jotka eivät edes tajua sen olevan väärin ja helvetinmoinen oikeusmurha!

Hoitopäätös suljetulla osastolla pitäisi perustua tekoihin eikä puheisiin!

Potilas on syytä motivoida muilla kuin pakkokeinoilla psykiatriseen hoitoon. Jos potilas ei ole aiheuttanut konkreettista vaaraa muille tai jos hänellä ei ole selvästi bisarreja (epäluonnollisia) deluusioita (=harhoja), niin häntä ei missään nimessä pitäisi viedä mielisairaalaan suljettujen ovien taakse.

Itsemurhariski on korkea sairaalasta kotiutumisen jälkeen!

Meillä Suomessa on itsemurhaan avustaminen mahdollista, mutta kiikutamme tietyllä tavalla itsetuhoiset potilaat mielellään suljettujen ovien taakse. Usein sairaalahoitojakson jälkeen potilas on mahdollisesti vielä suuremmassa itsemurhariskissä kuin ennen hoitojaksoa, koska mielisairaan unelmat ovat murskattu ja kaikki toivo paremmasta elämästä on isketty pois kansalaisesta suljetulla osastolla!

Psykoottinenkin kansalainen ansaitsee jonkun ymmärtävän keskustelusuhteen!

Itsetuhoisia pitää tietenkin pyrkiä auttamaan ja henkirikoksia pitää voida ennaltaehkäistä yhteiskunnallisesti, mutta miten yhteiskunta voi toimia varmuuden ja perättömien väittämien ja ilmiantojen pohjalta? Itsetuhoiselle riittäisi usein välittävä keskusteluyhteys sellaisen hoitotahon kanssa, johon voi luottaa ja sitä kautta voisi saada jopa psykoottisissa ajatuksissa ymmärrystä omia ajatuksiaan kohtaan.

Poissa näkyvistä, poissa mielestä!

Mielisairauksista (bipolaarihäiriö ja skitsofrenia) tai edes niin sanotuista lievemmistä psykiatrisista sairauksista voi täysin kuntoutua ilman hyvää luottamussuhdetta potilaan ja hoitohenkilöiden välillä. "Poissa näkyvistä ja poissa mielestä" -kohtelua monet psykiatrisesti sairastuneet saavat jo ihan tarpeeksi omien sukulaisten ja entisten ystävien taholta, niin voisimmeko saada korkeampaa ymmärryksen tasoa psykiatriselta hoitojärjestelmältä?

Entä sarjakuristaja?

Ajatus siitä että väkivaltainen käyttäyminen voidaan ennakoida etenkin mielisairaiden kohdalla on osin virheellistä ajattelua, vaikka mielisairaiden väkivaltateot ovat tiettävästi vähentyneet vuosikymmenien kuluessa. Miksi emme vie kaikkia oikeasti potentiaalisia väkivaltarikollisia suljettuun laitokseen alkaen esimerkiksi ns. sarjakuristajasta? Tähän voi olla tyydyttävänä vastauksena se, että mielisairaudesta voi kuntoutua siedettävään kuntoon.

Musta tuntuu, että...

Toisaalta voi ihmetellä sitä, että Suomessa on tiettävästi satoja vaarallisiksi luokiteltuja kansalaisia vapaana poliisin ja Supon mukaan, vaikka heillä lähes kaikilla lienee vielä rikollista taustaa. Poliisin vaarallisuusarvio edellyttänee näet ihan oikeita tekojakin eikä vain väittämiä tyylillä: "minusta tuntuu että naapurin Rape on vaarallinen." Ikävää on ajatella, että tärkeintä on yhteiskunnalle se, että viimeiset kylähullut viedään suljettuun laitokseen, mutta pelkoa oikeasti aiheuttavat kansalaiset saavat touhuta aina siihen asti kunnes tapahtuu jotain konkreettistakin!

Yhteenveto

Mielisairaiden vaino on loputtava Suomessa ja viranomaisten koulutusta näistä asioista pitää lisätä!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ruksit vaan paperiin riittää pakkohoitoon, jossa paitsi pidetään lukkojen takana, myös väkisin syötetään lääkkeitä, jotka saattavat olla joillekin täysin sopimattomia tuottaen fyysistä kipua tai muita epämielyttäviä häiriöitä.
Potilaan kanssa ei edes neuvotella hoidosta.
Monet psykoositilaan joutuneet saattaisivat tervehtyä ilman sairaalahoitoa, jossa kuitenkin tavallan joutuu heitteille. Joillekin sairaalahoito voi olla hyväksi.
En ole nähnyt missään tutkimusta kanssapotilaiden tuen merkityksestä paranemisprosessa. Kaikki toipuminen laitetaan lääkkeiden erinomaisuuden piikkiin. Vertaistuella on sairaalahoidossa merkittävä osa.
Toipuminen sairaalahoidon pahoinpitelystä ja ihmsoikeuksien loukkauksien aiheuttamasta ahdistuksesta voi viedä pidemmän ajan kuin häiriöstä toipuminen ilman "hoitoa" olisi vienyt.
Varmasti jotkut lääkärit valitsevat psykiatrian
erikoistumisalakseen kiinnostuksesta, ehkä kutsumuksestakin, mutta luulen suurimman osan olevan koulussa menestyneitä tyttöjä, joilla ei ole tieteelliseen tutkimukseen taipumusta ja eivät pärjäisi vaativimmilla lääketieteen aloilla. Kaikki nykypsykiatrit eivät edes erota psykoositilaa.
Biopolaarisen eli kaksisuuntaisen häiriön ja jakomieliraivotaudin ohella on jo keksitty lisäluokka niille joita ei osata sijoittaa kumpaankaan tautiluokitukseen: vois suomentaa jakomielipuuskaiseksi häiriöksi.
Onko tämä nykytiedettä?

"Psykoottinenkin kansalainen ansaitsee jonkun ymmärtävän keskustelusuhteen!"
Tässä olet oikeassa ja asian ytimessä. Nimenomaan aito keskustelu saattaa palauttaa itseään vahvistavasta harhojen maailmasta todellisuuteen. Pelkkä myötätunnon esittäminen ei sitä tee. Tarvitaan harhojen noidankehää avaava uusi näkökulma. Psykoosissa oleva tai itsemurhaaja saattaa myös tarvita rinnalla kulkija jonkun aikaa, oman turvallisuutensa ja kasassa pysymisen takia.
Nykyisillä mm. aivokuvantamenetelmilla psykiatria voisi edetä. Mutta se edellyttäisi yhteistyötä potilaiden kanssa. Mikään aivotoimintaa kuvaava kone ei kerro miltä potilaalta tuntuu.

Ihmettelen edelleen miten ne lääkkeiden kliiniset tutkimukset tehdään.
Tarkoitus on ollut perehtyä joihinkin väitöskirjoihin, mutta en ole jaksanut, tieteellisiin tutkimuksiin en halua enää loppuelämäni haaskata.
Ihmettelen sitäkin mitä varten ei potilasyhdistykset kuten Mielenterveyden keskusliitto toimi ihmisoikeusloukkauksia vastaan ja avusta loukkausten selvittämisessä.
Kukaan ei valvo mitä suljettujen ovien takana tapahtuu.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Laittakaa kommentit itse asiasta eikä mitään selittelyjä. Kiva jos voisitte olla vielä samaakin mieltä. :)

Käyttäjän harrihaavisto kuva
Harri Haavisto

Psykiatrisia sairaansijoja ei missään tapauksessa tule ajaa alas, vaan niitä tulisi pikemminkin lisätä. Monesti avohoidossa on liian sairaita potilaita eikä avohoidon resurssit riitä peusteelliseen hoitoon! Suomessa ei mielisairaita vainota, vaan monet ovat täysin heitteillä riittämättömän avohoidon johdosta!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset