KimmoHoikkala Kirjoituksen sisältöarvo osoittaa kirjoittajan osaamisen tason.

Metsäteollisuus nyt!

Metsiä pidetään virheellisesti kansallisena omaisuutena, vaikka se on kaiken luonnon perustaa koko maapallolla.

Toivottavasti metsäteollisuuden piirissä kiinnitettäisiin vieläkin enemmän huomiota luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen, jolloin ikimetsiä ja vanhoja metsävyöhykkeitä yleensä pyrittäisiin lisäämään. Onhan se kiva ostaa kaupasta uudiskartonkiin pakattu tuote, jos ekologinen leima on myös tuotepaketin tekijällä kunnossa!

Metsäteollisuuden piirissä on uskoakseni käynnissä asennemuutos, eikä enää voida ajatella puupeltoja kaikkialle Suomeen vaan luonnon monimuotoisuus ja entistä pehmeät puunkorjuumenetelmät saattavat tulla vielä markkinoiden sanelemaksi pakoksi. Silloin ei enää kymmenien tonnien painoisilla metsäkoneilla olisi joka metsään menemistä.

Sitä tehdään mitä tilataan ja tilaukseni on että metsäkoneyrityksetkin alkaisivat miettiä metsäklusterilla ekologisempia toimintatapoja.

Kimmo Hoikkala

Kirjoittaja on entinen paperitekniikan opiskelija Tampereen ammattikorkeakoulusta.

Muualla netissä:

http://www.suomenluonto.fi/blogit/poliitikkojen-on-syyta-kuunnella-tutkijoita-ilmastonmuutos-ei-odota/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Risto Salonen

Jos korjuu maksaa enemmän kuin mitä saha tukista, niin tuskin metsänomistaja suostuu myymään. Sitten ne tukit ostetaan Venäjältä tai pistetään saha kiinni.
Se on aika yksinkertaista.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

En usko, että sellainen tukki tai paperitonni menee hyvin kaupaksi tulevaisuudessa, jonka raaka-aine on hakattu kestämättömällä tavalla.

Käyttäjän OPM kuva
Jani Virta

"Silloin ei enää kymmenien tonnien painoisilla metsäkoneilla olisi joka metsään menemistä."

https://www.deere.fi/fi/kuormatraktorit/

Tuosta voi jokainen katsella nykyisin käytössä olevien ja hyvin yleisen valmistajan kuormatraktoreiden omaa painoa ja laskennallista kantavuutta. Oma paino on välillä 13 t -22 t (lisäksi painoa tulee ketjuista ja teloista 0-2 tonnia riippuen ketjutuksen ja telojen malleista). Kantavuudeksi on ilmoitettu 9 t - 19 t. Eli 810E työpainossa täysi kuorma päällä olisi noin 22-23 ja järein malli (joita ei Suomessa juurikaan ole) olisi 40-42 t kokonaispainona. Itse olen siinä käsityksessä että keskimääräiseen ajokoneen kokonaispaino kuormineen on n. 25-30 tonnia painavimmallaan. Isompia koneita käytetään pääsääntöisesti vain avohakkuulla ja harvennuksilla peruskoneena on yleensä kevyempi. Kokonaispainoa oleellisempi asia pitkälti akselisto rakenteesta (6 vai 8 pyöräinen) ja ketjutuksen ja telojen tyypistä seuraava pintapaine. Isompi pyörä ja kantavammat telat kantavat vaan paremmin. Normaalikokoinen metsätraktori jättää pehmeään metsään todellisuudessa vähemmän jälkiä ja painumia kuin kapeapyöräinen traktorivehje kapeapyöräisine isäntälinjan kärryineen. Sinne minne ajokone on jättänyt syvät jäljet ei traktorivehkeillä olisi ollut mitään mahdollisuutta ajaa samoissa olosuhteissa samoja puita. Se ei vaan olisi kulkenut siellä. Kevyet telakoneet (esim. Farmi-track) ovat oma lukunsa. Ne etenevät painumitta erittäin pehmeässä mutta niiden kuorma ja tehokkuus on hyvin vaatimattomia normaaliin metsäkoneeseen nähden. Nykyisin kehitellään soille ja pehmeille maille pitkää telastusta käyttäviä metsäkoneita.

Ei painava metsäkone ole ongelma vaan ongelma on se että mennään liian märkään aikaan pehmeille kohteille, väärän mallisella koneella (6-pyöräinen), ei havuteta uria hakkuun yhteydessä ja ei käytetä sopivia teloja.

Suomen metsien kasvu on paljon hakkuupoistumaa ja luonnonpoistumaa suurempi nykyisin. 40-50 luvulla hakattiin koko kasvu. Kyllä suomalainen metsänhoito on jotain oikein tehnyt. Ainakin nostanut kasvun ennätyslukemiin ilmaston lämpenemisen siivittämänä.

Mitä tarkoitat pehmeämmillä metsänkäsittelymenetelmillä. Jatkuva kasvatus on pienen äänekkään joukon päähänpinttymä jonka käytännön toteutus on haastavaa ja kustannuksia korjuussa lisäävää ja vaikutus puuston laatuun, kasvuun ja keskijäreyteen vuosikymmenien päästä voi olla hyvinkin arveluttavaa. Sopii tiettyihin erikoiskohteisiin mutta ei koko metsäalalle.

Kevyempi kalusto? Jo nykyisin hyvää motokuskia on todella vaikea löytää. Hyvälle ajokonekuskille on aina töitä. Metsurit ovat ukkoontuneet ja niiden määrä vähenee jatkuvasti ja talvityöllisyyden haasteet vievät kovat työmiehet muille aloille. Jos tuottavuus miestyövuotta kohden laskee ei Suomesta löydy tarpeeksi tekijöitä. Sama ongelma tulee helposti eteen ns. jatkuvan kasvatuksen lisääntyessä. Ammattitaitoinen motomies hakkaa aukkoa 150 -200 m3 tuurissa isolla koneella. Ylispuidenpoisto tai jatkuvan kasvatuksen kaltainen "harsinta" pudottaa tuotosta rajusti ainakin jos halutaan jättää jotain alispuustoa kasvamaan hakkuun jäljille. Ylispuiden poiston saa motolla onnistumaan tietyillä edellytyksillä metsurihakkuun jälkeä vastaavasti mutta näitä kuskeja jotka siihen pystyvät on hyvin vähän. Ensiharvennuksessa ja tarvittaessakin harvennushakkuussakin hakkuualanraivaus on tarpeen motohakkuussa hyvän työjäljen ja tuottavuuden kannalta. Jos metsuripula pahenee ja alkaa vaikuttaa hakkuualanraivauksiin niin hakkuiden pitäminen tai lisääminen nykytasosta voi tulla hankalaksi konekannan ja kuskimäärän puolesta.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Tiukasti hoidetun talousmetsän osuutta pitäisi vähentää. Korjuumenetelmiä voisi ainakin miettiä, että voisiko siitä tehdä vielä ekologisesti kestävämpää toimintaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset