KimmoHoikkala Kirjoituksen sisältöarvo osoittaa kirjoittajan osaamisen tason.

Millaisen markkinan luo digitalisaation edistyminen?

Kaikki tiedämme, että automaatiotekniikka on vienyt satojatuhansia työpaikkoja suomalaisesta teollisuudesta. Automaatio ja robotiikka ovat jo vuosikymmeniä sitten alkaneet muuttaa yhteiskuntamme elinkeinorakennetta. 

Ennen hyvin työvoimavaltainen teollisuus tulee toimeen nykyään reilun 11 prosentin työvoimalla kaikista työssäolevista suomalaisista eli noin 250000 työntekijällä. Tilastokeskuksen työllisten tilastoinnin mukaan teollisuudessa oli vielä vuonna 2007 työssä 397445 työntekijää ja vuonna 2015 enää 288991 työntekijää.

Mistä suomalaiset saavat elintasonsa jatkossa?

Teollisuuden piirissä emme tarvitse Suomessa suurta työvoimareserviä tuskin enää koskaan, ellei työvoimakulujen tasoittuminen maailmanlaajuisesti tee Suomesta taas kiinnostavaa tuotantomaata hyvin työvoimavaltaisille teollisuuden aloille. Lähes ainoat mahdollisuudet päästä teollisuuden piiriin töihin ovat paitsi korkea osaamistaso niin myös oikeanlainen asenne! 

Teollisuuden vaatimukset voivat olla monille nuorille mahdottomia, koska työnantajat hakevat hyvin osaavaa työvoimaa kaikkiin työtehtäviin, eikä nuorille ole annettu mahdollisuutta taloustaantuman vuosina saada ammattillista osaamista työkokemuksen muodossa. Tietenkin myös työnantajien asenne on osittain vääränlainen. Toivon isänmaallisen teollisuuden palauttavan esimerkiksi huippumetallimiesten konepajakoulutuksen, koska sen etu olisi suomalaiselle yhteiskunnalle hyvin merkittävä. 

Konepajakoulutuksesta pitäisi olla vetovastuu suoraan teollisuuden piiristä sekä tuotesuojat omaavasta emoyhtiöstä että alihankintapajoista. Valinta teollisuuden konepajakouluun tapahtuisi vasta sen jälkeen kun on osoittanut ammattitutkinnolla metallityömiehen perusosaamistaidot. Ilman huippuosaavia hitsaajia, asentajia ja koneistajia menetämme koko metalliteollisuuden perusammattitaidon ja mitä meille sitten enää jää, jos emme voi saada huippuduunareita tulevaisuuden koneprototyypeille. Koko teollisuuden tuotekehitystoiminta on jo nyt vaarantunut, koska emme osaa saati kykene enää työstämään metallia ja kokoamaan vaativia sähköteknisiä metallirakenteita.

Digitalisaatio tekee konttorirotista työttömiä!

Toki digitalisaatio tulee voimalla lyömään itsensä vielä kaikkeen sellaiseen työhön johon on liittynyt suuri paperinmakuinen asiakirjahallinta. Kaikki sellaiset työtehtävät automatisoidaan, jotka voidaan, koska ei ole Suomen kansantalouden kilpailuedun mukaista ylläpitää työtä työntekemisen vuoksi. Kaikkien pitää löytää työtä jolla on merkitystä, vaikka kaikki eivät sitä enää tule ikinä löytämään, mutta kaikille siihen pitää antaa yhdenvertainen mahdollisuus. Kansakuntamme etu on se, että parhaat kyvyt ovat työelämässä ja jokainen voi tehdä jotain yhteiskuntamme hyväksi vapaaehtoisestikin jos rahkeet sen sallivat. Vapaaehtoistoiminnasta tulee mieleeni sosiaali- ja terveyssektori, jossa on voimallinen kolmas sektori yhdistyskenttänä toimimassa. Terveysteknologia voi olla yksi aluevaltaus suomalaiselle insinööriosaamiselle jos niin halutaan ihan jo sen takia, koska suunnitelmissa hyvin toimivia yhteiskunnallisen infrastruktuurin muutoksia on hyvä lanseerata juuri Suomessa tai tietyissä sen osissa esimerkiksi maakuntatasolla.

Digitalisaatio mahdollistaa tietoahmatin paratiisin!

Hyvin ja järkevästi toteutettu digitalisaatio yhteiskunnallisella tasolla tarkoittaa, että löydämme tarvitsemamme tiedon helposti ja vaivattomasti omaan käyttöömme, jotta voimme hyödyntää avoimen yhteiskunnan tietorakennetta ehkä jopa koko yhteiskuntamme hyväksi. 

Pyrkimykset ratkaisevat yhteiskuntamme suunnan!

Harva haluaa rikkoa suomalaisen yhteiskunnan vakautta, mutta moni haluaa pitää kaiken ennallaan. Kumpaakaan asiaa emme voi silti täysin hallita, koska pysähtyneisyydessä olevat yhteiskunnat jäävät markkintalouden myötä sivurooliin. Globaalissa ympäristössä rahakasat menevät niihin yhteiskuntiin, joissa on eniten kekseliäisyyttä ja ideointikykyä luoda ideoita, jotka auttavat, palvelevat ja lisäävät ymmärrystämme ympäröivästä todellisuudesta! Pyrkimykset ovat tärkeitä yhteiskunnallisia hankeohjelmia läpivietäessä. 

Siksi pitäisi painottaa pyrkimystä yhteiskunnalliseen eheyteen ja yhteiselon sujuvoittamiseen ainoa luottamuksen ilmapiiriä kasvattaen digitalisaation keinoin. Jos emme kuuntele avoimesti kansalaisten muutosvastarintaa ja pelkoja digitalisaatioon liittyen, niin vaarana on yhteiskunnallinen hajaannus. Pyrkimys pitää olla suuremman ymmärryksen saavuttaminen yhteiskunnallisesti kansalaisten muodostamien sisäisten ryhmien välillä. Olen itse luottavainen, että idean tason ratkaisee idean todellinen merkitys ja tarve, eikä rahamiesten markkinointi ja oman olemuksen pönkitys. 

Korkeamman moraalin markkintalouden aika on siis ovella eturivissä digitalisoituvan Suomen myötä, oletko valmis? 

 

Kirjoituksen lähteet:

 

Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat ja taulukko: Työlliset alueen, toimialan (TOL 2008), sukupuolen ja vuoden mukaan 2007-2015

Työllisten määrä: http://www.findikaattori.fi/fi/41

Työlliset toimialoittain: http://www.findikaattori.fi/fi/12

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset