KimmoHoikkala Kirjoituksen sisältöarvo osoittaa kirjoittajan osaamisen tason.

Psykiatrian potilaat sadististen psykiatrien hoidossa?

Mietin, että mikä minun harha oli, kun olin vuoden 2015 alkupuolella kahdesti suljetulla osastolla hoidossa OYS:n psykiatrian osastoilla?

Omasta mielestäni harhaisuuden ollessa totta olen sitten edelleen harhainen, koska mikään käsitykseni ei ole muuttunut suljetun osaston hoitojaksojen jälkeen. Toisaalta noin pari viikkoa kestänyt euforia meni ohi, mutta tuskin siihen olisi suljetun osaston hoitoa tarvinnut. Hoitovirheeni oli lyhyesti sanottuna siinä, että en ollut muille vaarallinen potilas tai itselleni vaarallinen potilas, vaikka sain pidättävän hoitopäätöksen M3 molemmilla kerroilla.

Vaatimus yhteiskunnalle!

Vaadin että kunniani palautetaan ja psykiatrian hoitoketjujen toimivuutta tarkastellaan sekä kehitetään valtakunnallisesti. Vai olemmeko me mielenterveyskuntoutujat yhteiskunnan saastaa, vaikka yhteiskunta on meidät osaltaan varsin usein sairastuttanut!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Sanotaan näin ettet halua olla Oulussa missään tekemisessä terveydenhuollon kanssa, varsinkaan psykiatrisen!

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

En minä sitä mieltä ole, koska olen oikeasti sairastunut jo vuosien 2002-2004 välisenä aikana hyvin vaikeasti mielenterveydeltäni. Käsitykseni on se, että ilman kokemuksiani elämästäni en olisi sairastunut ainakaan niin vaikeasti eli psykoottisestikin oireillut sairauteni on traumaperäinen.

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Kyllä, mutta jos nyt ymmärsin niin hoitovirheen tekivät kumminkin ja pitivät sinut suljetulla?

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala Vastaus kommenttiin #3

En ota tähän muuten kantaa, mutta totean että sitten olen edelleen muille vaaraksi, jos hoitopäätös oli oikea.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Tuli mieleen sellainen ajatus että voisiko joskus mielenterveysongelmat johtua liian voimakkaasta uskonnollisesta taustasta? Siinähän ihmisessä taistelee kaksi maailmaa, tämä todellinen näkyvä maailma ja näkymätön henkien maailma. Kaikkien aivot eivät kestä suurta ristiriitaa.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Tuskinpa vaan ainakaan yleensä.

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

Jumalaa, universumin Luojaa, meidän tulee kunnioittaa, kiittää ja rakastaa yli kaiken.
Tämä on toveri Leo Miralalle ystävällinen kehotus, jonka löydämme Pyhästä Kirjasta:

"Sillä Hänen näkymätön olemuksensa, Hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä Hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä, niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa, koska he, vaikka ovat tunteneet Jumalan, eivät ole Häntä Jumalana kunnioittaneet eivätkä kiittäneet, vaan ovat ajatuksiltansa turhistuneet, ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt." Ap.t.1:20-21

Ei ole mitään suurempaa onnettomuutta kuin se, että ihminen kieltää Jumalan.
Psykiatrian ammattilaiset lienevät enimmäkseen varsin jumalatonta porukkaa.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Näinhän se tietysti on. Minulle tuli vain sellainen kerettiläinen tunne kun kerran huomasin että tuttavapiirissäni monet mielenterveydestä kärsivät ovat uskovaisia. Eräs helluntalainen naapurin rouva oli kiivas uskovainen mutta niin vaan tappoi itsensä.

Eihän tämä asia muuten selviä kuin että pitäisi tehdä kunnon tutkimus. Kysyttäisiin mielenterveyspotilaista mihin he uskovat. Jos heissä olisi prosentuaalisesti enemmän uskovaisia kuin meissä suruttomissa, silloin väitteeni tuli todistetuksi. Mutta eihän sellaista tutkimusta kukaan uskalla tehdä.

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila Vastaus kommenttiin #11

On parempi, ettei sellaista "uskovaistutkimusta" koskaan ryhdytä tekemään. Tutkimuskohde olisi ylivoimaisen vaikea. Usko on näet täysin henkilökohtainen ns. sydämen asia. Jumala näkee meidän sydämemme, Hän tuntee meidän ajatuksemme ja tulee lopulta tuomitsemaan meidät vanhurskaasti niinkuin vain Hän voi tehdä..

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

On aivan hyvä syy epäillä, että uskonnollisuus ainakin joissain tapauksissa olisi yhteydessä mielenterveysongelmiin, erityisesti harhaisuuteen tai persoonallisuushäiriöihin.

Yleisesti näin ei kuitenkaan vaikuttaisi olevan, on mm. havaittu uskonnollisten olevan tavallisesti henkisesti terveempiä. Tulosten kausaalisuhteet voivat olla monimutkaiset – tuleeko henkisesti terveemmistä uskonnollisia vai vähentääkö uskonnollisuus mielenterveysongelmia? On ehkä perusteltavissa, että uskonnollisuus ainakin vähentää ahdistusta ja stressiä ja niiden aiheuttamia seurauksia mielenterveydelle.

Havainnot sopivat myös sosiaaliseen uskontokäsitykseeni hyvin, ainakin useimpien uskonnollisten ihmisten osalta. Uskonnollisuus keskeisesti vetoaa ihmisen keskeisiin sosiaalisiin tarpeisiin, mekanismeihin ja taktiikoihin, kuten siihen miten tavoitellaan sosiaalista arvostusta uskonnollisen moraalisen leiman avulla. Ne ovat parhaimmassa kunnossa henkisesti terveemmillä ihmisillä, joille se, mitä toiset heistä ajattelevat, on tärkeää ja jotka siksi valmiimmin sopeutuvat toisten odotuksiin.

Tämä tosin on luultavasti monimutkaisempaa ja riippuu paljon siitä, millaisia sosiaalisia rooleja uskonnollisuudella otetaan ja uskoisin, että joissain rooleissa on melko selvästi enemmän henkisiä ongelmia. Voimme ajatella vaikkapa Newtonin kaltaisia epäsosiaalisia erakoita tai toisaalta persoonallisuushäiriöisiä tai harhaisia uskonnollisia johtajia.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Jos hoidon taso on sun mielestäsi Suomessa kaikin puolin hyvää, niin painu mäelle.

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama
Käyttäjän HenteriVirkkula kuva
Henteri Virkkula

Psykiatrien ammattikunnassa ei esiinny erityistä persoonallista vihkiytyneisyyttä potilaisiin kohdistettavaan sadismiin. On tosin täysin mahdollista ja todennäköistäkin, ettei psykiatria - kuten ei mikään muukaan professio - ole kokonaan vapaa yksittäisten toimijoiden sadistisista yllykkeistä ja toimintamalleista, jopa kokonaisista sadistisista luonteista, mutta mitään laajaa potilassadismi-ilmiötä ei ole olemassa.

Myönnettäköön heti se, että psykiatrinen pakkohoito on monessa suhteessa kyseenalainen käytäntö ja toimenpide. Vapaudenmenetys on kovan luokan rajaus yksilön oikeuksiin. On paljon tapauksia, joissa on olemassa erittäin vahvat perusteet ja suoranainen velvoite pakkohoitoon määräämiselle. Sitten ovat ne tapaukset, joista "ei ota selvää vanha erkkikään". Pahimillaan ja järkyttävimmillään valinta on lähestulkoon puhdas makuasia. Jos saan kysyä (en vaadi vastausta), minkä he sanoivat olevan harhasi?

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Olen tuonut jo vastauksen esille tässä ketjussa. En minä väitäkään, että kaikki psykiatrian ammattilaiset olisivat sadismitaipuvaisia.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset