KimmoHoikkala Kirjoituksen sisältöarvo osoittaa kirjoittajan osaamisen tason.

MeToo, rikoksista ja oikeuskäytännöstä!

Osa kansalaisista haluaa aina syyllisten päitä vadille, koska heiltä puuttuu humaani moraalikäsitys, jonka perusteella kaikki kansalaiset voivat olla tietynlaisten vaikutusten jälkeen potentiaalisia rikollisia.

Meidän pitää muuttaa vallitsevaa oikeuskäsitystä oikeudellisissa prosesseissa, koska nyt asianajat neuvovat aina kiistämään kaiken syyllisyyden, varsinkin jos rikostekojen näyttö vaikuttaa olevan oikeudellisesti heikko. Oikeudessa pitäisi arvostaa enemmän tekojen välitöntä tunnustamista ja aitoa katumusta, vaikka katumuksen määrittely voi olla vaikeaa ilman psykiatrien ja psykologien arviota, eikä se edes silloin ole aukotonta.

Asianajajan neuvona: "kiistä kaikki ja anna syyttäjän perustella syyllisyytesi täydellisesti," on nähdäkseni mennyttä aikaa. Ei tällainen kiistävä oikeuskäytäntö voi olla järkevää enää, koska se on sekä on kallista ja aikaavievää että stressaavaa ja häpeällistä. Parempi laiha sopu kuin lihava riita!

Ps. Inspiroidun kirjoittamaan tämän kirjoituksen, kun mietin Aku Louhimiehen tapausta ja sen mahdollista oikeusprosessia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän TenkaIssakainen kuva
Tenka Issakainen

Enpä ole huomannut, että kukaan olisi syyttänyt Louhimiestä mistään rikoksista. Olisiko blogistin mielestä syytä, vai mistä moinen näkökulma?

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Työsuojelurikoksia, lapsen kaltoinkohtelua ja seksuaalista ahdistelua.

Käyttäjän OPM kuva
Jani Virta

Rikosasioissa ei ole todistusvelvollisuutta itseään tai lähiomaisiin vastaan. Syytetyllä ei myöskään ole totuudessa pysymisvelvollisuutta joka taas on todistajalla ja asianomistajalla. Tosin syytetty tai epäilty ei tosin saa tehdä perätöntä lausumaa viranomaismenettelyssä, eli joitain lieviä rajoituksia on.

En kommentoi, on epäillyllä ja syytetyllä kuulusteluissa yksi tärkeimmistä lauseista. Syyttäjällä on näyttötaakkä syyllisyydestä, ei epäillyllä käänteistä näyttötaakkaa ettei tehnytkään jotain.

Rattijuopumus tarkkuusalkometrissä on niitä harvoja rikoksia joita ei kannata tai voi kiistää. Siinä on vahva näyttö takana.

Esimerkiksi pahoinpitelyrikoksista kannattaa erityisesti harkita mitä suustansa päästää. Hätävarjeluun vetoaminen ja hätävarjelu on vapauttava ja järkevä perustelu joissain tilanteissa mutta kommentti: taltutin hyökkääjän ja potkaisin muutaman kerran maassa että oppii tavoille-kommentti tekeekin hätävarjelusta/itsepuolustuksesta jo pahoinpitelyn. Mitä törkeämpi teko niin sen tarkempi pitää olla sanomisissaan ettei esimerkiksi törkeä pahoinpitely muutu tapon yritykseksi. Esimerkiksi kuulustelu kertomuksessa kommenteilla :yritin huitaista pesäpallomailalla hyökkääjää käsille suojellakseni itseäni koska minua uhkailtiin veitsellä tai tempaisin mailalla päähän kun aukoi päätänsä mulle ovat hyvinkin erilaisia motiiveja ja teonkuvauksia.

Huumausainerikoksista järkevin linjahan on aina: en kommentoi. Mitä enemmän puhua pälpättää niin sen enemmän asioita selviää ja tuomio kovenee, samoin juttu laajenee epäillyn ulkopuolelle. Ja väärien ihmisten asioista "pälpättämällä" päätyy helposti vakaviin ongelmiin.

En kommentoi on ehdoton linja kaikissa vähänkään vakavemmissa rikosepäillyssä ennen asianajajan kanssa neuvottelua. Se mitä on kuulusteluissa möläytetty toimii näyttönä kuulusteltavaa vastaan oikeudessa.

Tosin Louhiniemen tapaus ei ainakaan vielä ole käsittääkseni rikosepäily eli yllämainittu en kommentoi linja ei oleellinen. Kyseessä on lähinnä aikuisten ihmisten julkisuuskohu. Mutta hyvin tarkkaa harkintaa pitää Louhiniemenkin käyttää sanomisissaan. Hänen tapauksensa "damagecontrol" on hyvin vaikeaa ja asia voi paisua uskomattomiin mittoihin.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

"Tosin syytetty tai epäilty ei tosin saa tehdä perätöntä lausumaa viranomaismenettelyssä, eli joitain lieviä rajoituksia on."

Luehan Virta 15 luvun 2 pykälä, äläkä kirjoita tuollaisia.

Käyttäjän OPM kuva
Jani Virta

Kävipäs paha ajatusvirhe. Eihän syytetty tietenkään voi syyllistyä perättömään lausumaan viranomaismenettelyssä tai perättömään lausumaan tuomioistuimessa.

Tarkoitin väärää ilmiantoa. Eikös tunnetuin esimerkkitapaus ole Juice Leskisen huumausainerikosepäily aikojen takaa, jossa joku huumausainerikosepäilty väitti myyneensä huumausaineita Juice Leskiselle johon tämä todettiin syyttömäksi. Tosin lienee erittäin harvainainen tapaus tosielämässä jos syytetty tai epäilty tuomitaan perättömästä ilmiannosta.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Hyviä pointteja, vaikka kyse oli enemmänkin tulevaisuuden oikeusvaltiosta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset