KimmoHoikkala Kirjoituksen sisältöarvo osoittaa kirjoittajan osaamisen tason.

Alkoholismi vie miehen kadulle!

Vaikeasti alkoholisoituneista - yleensä miehistä - hyvin harva kuntoutuu, vaikka kuntoutumista voitaisiin tehdä hieman enemmän mahdolliseksi oikeanlaisella sosiaalipolitiikalla.

Alkoholisoituneilta kansalaisilta usein puuttuu jopa toimeentulon varmuus ja kaikki vähät rahat menee heti kurkusta alas, kun rahaa jostain vähän tulee. Sosiaalisesti tarkkaan harkittu asumismuoto pitäisi olla jokaisen alkoholisoituneen kansalaisen oikeus. Edelleen vaikuttaa siltä, kun on henkilö on vajonnut kadulle dokaan tai juopotteleen, että toisten juoppojen seurassa kuntoutumisedellytykset ovat lähes olemattomia, ellei lopullista alkoholiperäistä kuolinsyytä sellaisena pidä.

Myös alkoholisoitumiseen johtaviin syy-yhteyksiin pitäisi puuttua lujemmalla sosiaalipoliittisella otteella. Helppo se on pitää kadulla juoppoporukkaa vastenmielisenä näkynä, vaikka hyvä puoli tässä ns. 'rantojen miesten' näkyvyydestä kaupunkien keskustoissa voi olla se, että ongelmaa ei voida lakaista kovin helposti maton alle.

En usko, että virkamiehet edes sosiaalipuolella tai varsinkaan kuntapoliitikot omaavat riittävää asiantuntemusta usein kroonisesti alkoholisoituneiden miesten asiaa kohtaan! Tarvitaan pehmeitä yhteiskunnallisia keinoja eikä juoppojen nöyryyttämistä, vaan jokaiselle suomalaiselle pitäisi kyetä tarjoamaan mahdollisuus kuntoutua vielä vaikeastakin päihdeongelmasta yhteiskunnallisen tuen välityksellä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (78 kommenttia)

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Oulussa on vankila ja moni heistä jämähtänee tänne pitemmäksi aikaa.

Käyttäjän PirjoLampi kuva
Pirjo Lampi

Puhut täyttä asiaa.
Alkoholin käyttöä ihaillaan, se on trendikästä.
Aina kun harmittaa, otetaanpa lasi viiniä.
Olen myös ihmeteyyly opiskelijoitten alkoholin käyttöä. Kun aloitatt yliopisto-tai tai amk opiskelut ensimmäiset päivät infotaan bileistä ja siitä miten siellä sitten juodaan. Vantaan amk:ssa oikein mainostettiin mistä kuppiloista saa opiskelikortilla olutta alennuksella.
Tästä se kierre voi alkaa kohti täyttä riippuvuutta josta ei niin vaan helposti enää selviäkään.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Aika harvasta trendikkäästä alkoholin nauttijasta tulee niitä Kimmon tarkoittamia spurguja. Tuo trendikkyyskin johtuu pitkälle siitä, että juomatavat ovat siistiytyneet siitä mitä ne olivat 60-70 -luvuilla.

Tämä koskee eritoten nuorisoa. Alkoholin kokonaiskäyttö on jo vuosikausia ollut selkeässä laskussa.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Joo, nuoret saavat jo aikaisessa vaiheessa masennuslääkkeet lääkäriltä ja lisää saa kadulta. Siihen hieman alkoholia, niin pää on kuin linnunpönttö kuoriutumisvaiheessa.

Näin jo viisi vuotta sitten: ”Lasten ja nuorten masennuslääkkeiden käyttö on lisääntynyt hälyttävästi. Erityisen suurta kasvu on ollut viime vuosina 10-14 -vuotiaiden ikäryhmässä. Masennuslääkkeitä on määrätty Kelan tilaston mukaan alle 4–vuotiaillekin.”

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/masen...

Tottakai nuorten alkoholinkäyttö on vähentynyt.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

→ 3/JK:
Ihmisen evoluutioprosessi on vielä kesken. Elimistö tunnistaa alkoholin ja sen hajoamistuotteet myrkyiksi. Menee vielä aikaa tuhansia vuosia ennen kuin alkoholista tulee aito ravintoaine tai vastaava. En näe mitään syytä puolustaa alkoholin käyttöä edes vähemmässä määrin. Quo-lehdestä luin tämän suuntaisen artikkelinkin, jossa viitattiin oikein tieteellisiin tutkimuksiin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #8

Tuollainen kannanotto on kuin erakon neuvoa korvesta huudellen normaalikansalle.

Kuten tiedät jo Jeesuksen ensimmäinen ihmeteko oli veden muuttaminen viiniksi, kun Kaanaan häistä loppui juoma. Eikä se silloinkaan mitään uutta ollut, vaan tuhansia vuosia vanha traditio.

Kukaan viinikulttuurin maan ihminen ei ajattele viinistä yhtään sen kummemmin kuin me maitopurnukasta. Ja heitä on monta kymmentä kertaa enemmän kuin meitä korpijaakkoja. Varsinaisia spurguja ei kyllä niissä maissa juurikaan näy.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila Vastaus kommenttiin #15

→ 15/JK: "Kukaan viinikulttuurin maan ihminen ei ajattele.."

Miten sen sanonta menikään: ”Miljoona perskärpästä ei voi olla väärässä .. paska on hyvää.”

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #16

Kyllä vain, jos nauttii elämästään eikä kukaan siitä nautinnosta kärsi. Italialaiset esimerkiksi elävät keskimäärin pidempään kuin suomalaiset. Jos et itse pidä jostain, niin miksi pitäisi osoittaa syyttävällä sormella muita?

Tuo kärpäsvertaus ei ole osuva siksi, että kärpäset ovat eri lajia kuin ihmiset, mutta ihmiset ovat samaa lajia niin Suomessa, Kreikassa, Italiassa, Ranskassa, Espanjassa Portugalissa, Maltalla j.n.e.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila Vastaus kommenttiin #15

→ 15/JK: "..Kuten tiedät jo Jeesuksen ensimmäinen ihmeteko oli veden muuttaminen viiniksi,.."

Kreikkalaisessa pantheonissa kuolevaa ja ylösnousevaa jumalaa edusti härkien ja viinin jumala Dionysos. Tämän kerrotaan mm. muuttaneen veden viiniksi Dionysoksen ja Ariadnen häissä. Tämä kreetalaisesta mytologiasta lainattu myytti on varhaisempi kuin kristinusko.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #26

"Tämä kreetalaisesta mytologiasta lainattu myytti on varhaisempi kuin kristinusko."

Sanojeni vakuudeksi!

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #8

Asetaldehydi on vaarallisin alkoholin palamisen (metabolismin) sivutuote. Se poistuu elimistöstä hengityksen ja virtsaamisen kautta.

Juominen on hauskaa. Niin on moni muukin asia, joka saattaa samalla olla vaarallista.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola Vastaus kommenttiin #8

Alkoholi on jo vaikuttanut evoluutiobiologisesti ihmiskuntaan. Välimeren maissa, joissa on juotu viiniä jo tuhansia vuosia, ovat alkoholismiin geeneiltään taipuvaiset kuolleet nuorempina pois, ja sukua ovat jatkaneet pitkä-ikäisimmiksi eläneet yksilöt. Tämä on johtanut siihen, että alkoholismille altistavat geenit ovat poistuneet Etelä-Euroopasta.

Suomessa alkoholia on nautittu vasta muutama sata vuotta, eikä geneettistä karsintaa ole ehtinyt tapahtua mainittavasti. Vielä pahempi tilanne on eskimoilla, jotka ovat eläneet lähes nykypäivään asti ilman alkoholia. Heillä perinnöllinen taipumus alkoholiin on korkea.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko Vastaus kommenttiin #8

"Menee vielä aikaa tuhansia vuosia ennen kuin alkoholista tulee aito ravintoaine tai vastaava."

- Tuohan merkitsisi, ettemme olisi näkemässä sitä!

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #40

"An alcohol tolerance gene has been identified by scientists"

https://www.telegraph.co.uk/news/science/3683577/S...

Tuo geeni puuttunee monilta suomalaisilta, mutta on vallitsevana monien muiden kansojen keskuudessa. Esimerkiksi juutalaisilla esiintyy äärimmäisen vähän alkoholismia.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Joo, olen samaa mieltä. Alkoholi voi viedä jopa aikamme nuoria vielä turmioon. Itsekin seuraan yhtä sellaista melko läheltä.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Ei ihmisestä juomallatule alkoholistia, se on aivan väärä käsitys.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

→7/MJ: ”Ei ihmisestä juomalla tule alkoholistia, ..”

Mielenkiintoinen väite, jos se on tarkoitettu edes osittain yleispäteväksi. Perusteluja ja tulkintaa hieman kaipaisin. Ei riitä: Jos ei juo, ei alkoholisoidu.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #9

”Alcoholism is a type of substance addiction. As defined by the American Society of Addiction Medicine, this means alcoholism, like other addictions, is a chronic disease affecting the reward, memory, and motivation systems of the brain. This, in turn, leads to dysfunction in physical, mental, emotional, social, and spiritual manifestations for individuals who are struggling with it. In addition, as with other chronic illnesses, there is no cure for alcoholism; however, there is treatment available that can help individuals manage the condition.”

https://www.alcohol.org/alcoholism/can-it-be-cured/

”Research shows that genes are responsible for about half of the risk for AUD. Therefore, genes alone do not determine whether someone will develop AUD. Environmental factors, as well as gene and environment interactions account for the remainder of the risk.*

https://www.niaaa.nih.gov/alcohol-health/overview-...

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila Vastaus kommenttiin #10

-> 10/MJ:
Ymmärränkö oikein: jos juo viinaa (vast.), geeniperimästä johtuu puolet riskistä alkoholisoitua, Miten tämä todistaa, ettei juomalla alkolilisoidu? Tiede on ihmeellistä!
* *
" La evolución de nuestra especie no cesa. Y, para tratar de entender un poco mejor cómo se produce, un equipo de la University of Pennsylvania, ha analizado el genoma de varios miles de persona . . . han detectado la aparición de otra mutación que puede afectar a nuestra tolerancia al alcohol. . . (es una simple hipótesis), podría significar que nuestra especie evolucionaría en la dirección de ser cada vez menos tolerantes a las bebidas alcohólicas..."
http://www.quo.es/ser-humano/tolerancia-al-alcohol

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #11

Jos geenit altistavat alkoholismille edes puolessa tapauksista, niin ei kai silloin tarvitse edes juoda?

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila Vastaus kommenttiin #12

→ 12/MJ: "..geenit altistavat alkoholismille.."

Olin ymmärtäviäni, että #10:ssä viitattiin enempi altistumisen riskitekijöihin eikä altistumiseen. Tietty riskitekijät implikoivat altistumista.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #13

Alkoholismiin sairastumisen riskistä puolet tulee geeniperimästä tutkimuksen mukaan. Tietenkin tarvitaan siis päihde yhdistyneenä perimään. Juodun alkoholin määrällä ei ole merkitystä sairastumisessa. Tätä juomamäärää yleensä mitataan, eikä se ole ratkaiseva. Viittaan edelleen tuohon tutkimukseen. Suurkulutusja alkoholismi ovat täysin eria asioita.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila Vastaus kommenttiin #14

→ 14/MJ: ”Juodun alkoholin määrällä ei ole merkitystä sairastumisessa. ..”

Tuo väite ei nyt mene minuun ihan noin vain. On eri asia juoda pullo keskikaljaa saunan päälle kerran viikossa kuin pullo kossua joka päivä.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #17

Ei varmasti menekään, koska sekoitat suurkulutuksen ja alkoholismin. Alkoholismi on riippuvuus, jossa viinaa tarvitaan, suurkulutuksessa ei ole välttämättä lainkaan kyse tarpeesta juoda. Määrällinen katsantokanta ei osoita alkoholismia.

Kannattaa lukea itse noita tutkimuksia, en viitsi lauantaina korjata kaikkia väärinkäsityksiä alkolismista.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila Vastaus kommenttiin #18

→ 18/MJ: ”Alkoholismi on riippuvuus, jossa viinaa tarvitaan, suurkulutuksessa ei ole välttämättä lainkaan kyse tarpeesta juoda. Määrällinen katsantokanta ei osoita alkoholismia.”

Voit olla oikeassa noissa väitteissäsi, mutta katsantokannasta riippumatta itse en tunne yhtään suurkuluttajaa, joka ei jo sairastaisi jonkinasteista alkoholismia. Siinä eivät tieteelliset tutkimukset auta.
Alkoholismi on sairaus, joka kieltää itsensä. Jos sano ’mukiin menevälle’ kaverille, että sinulla taitaa olla vähän vaikeuksia tuon viinan kanssa, niin vastaus tulee salamana, että minä kyllä hallitsen juomiseni, mutta tuo Jaska on aika juoppo.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #22

Se riippuu suurkuluttajan määritelmästä. Itse asiassa suomalaisen mittapuun mukaan hyvin suuri osa ranskalaisista miehistä on suurkuluttajia, mutta sillä ei ole minkäänlaista negatiivista vaikutusta heidän sosiaaliseen elämäänsä, työntekokykyyn tai muuhun vastaavaan.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #24

Juuri niin. Suurkuluttajan ja alkoholistin ero on siinäkin, että alkoholisti ei ennen pitkää kykene tekemään muuta kuin juomaan. Ei määrillä ole merkitystä, nehän ovat aivan hatustavedettyjä suosituksia. Samoin promillemäärät.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila Vastaus kommenttiin #25

→ 25/MJ: ".. Suurkuluttajan ja alkoholistin ero on siinäkin, että alkoholisti ei ennen pitkää kykene tekemään muuta kuin juomaan....."

Olen sellaistakin jostakin lukenut, että alkoholismi on parantumaton sairaus, sen voi koteloida mutta ei parantaa. Tästä voisi vetää sen johtopäätöksen, että alkoholisti voi olla täysin raitis.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #30
Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #30

Itse asiassa alkoholia käyttäneen alkoholistin lopettaessa juomisensa hänestä kehkeytyvä kuivajuoppo saattaa aiheuttaa käytöksellään suuremman perhehelvetin kuin aikaisemmin juodessaan.

Käyttäjän hanante kuva
Hannu Kärkkäinen Vastaus kommenttiin #25

Määrät ovat vetäneet WHO ja tar´koittavat ns. terveyshaittojen raja-arvoja.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #53

Ei niillä silti ole merkitystä alkoholismin määrittelyssä.

Käyttäjän hanante kuva
Hannu Kärkkäinen Vastaus kommenttiin #54

#54# Alkolismi ei synny itsestään, se syntyy vain juomalla. Alkoholismi on sairaus ja sitä sairautta tarkoitetaan yhtenä sairautena WHO;n raja /riskiarvoissa.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #63

Sinähän olet päihdetyöntekijä. Kuka sen tutkimusteorian on kumonnut, ettäalkoholismiin tarvitaan päihteen lisäksi perimä ja ympäristövaikutteet? Millä tavoin kulutuksen määrä vahvistaa henkilön olevanalkoholisti? Vahingollisetkaan nautitut määrät eivät oleosoitus alkoholismista, sen kai määrittelee riippuvuusalkoholista?

Virallisesti käytössä olevat, jonkin A-klinikkasäätiön ym. käyttämät metodit lääkehoitoineen eivätnäytä raitistavan ketään. Olen seurannut riittävän läheltä kahden ystäväni kamppailua. Toinen on jo vainaja, kuoli kymmenen vuotta sitten. Toinen kävi katkoilla syömässä diatsepiinia ja aloitti juomisen yleensä heti katkon jälkeen. Hän kävi Järvenpäässä opettelemassa kohtuukäyttöä, joka alkoholistin kohdalla on aivan absurdi asia. Tietenkin hänellä oli diagnoosina kaksisuuntainen mielialahäiriö.

Kolme vuotta sitten kaveri kävi amerikkalaisen, Suomeen tuodun hoidon ja on ollutsiitä asti raitis. Myös mielialahäiriö jäi sille reissulle.

Einstein sanoi, että asioiden tekeminen toistuvasti samalla tavalla odottaen erilaistalopputulosta on suuren tyhmyyden merkki.

Käyttäjän hanante kuva
Hannu Kärkkäinen Vastaus kommenttiin #66

#66# no, jos joku juo korin kaljaa joka päivä ja kaksi kolme litran kossua viikonloppuna. Tätä jatkuu kuukausittain, vuosittain. Onko se sairaus?
Ei juovan henkilön mielestä, ei vaikka muuttaisit sen kaljamäärän juotuihin mäyräkoiriin.
Alkoholismin riippuvuudesta on määritelmä kuten muistakin riippuvuuksista. Se että juo säännöllisesti juo yhden tai kaksi olut pulloa päivässä ei ole riippuvuuden metodi tai määritelmä.
Suomessa on kymmeniä eri näkemyksiä ja koulukuntia. Kuopion yliopiston sairaalan pakasteissa on isomäärä aivo leikkeitä, joita tutkittiin ja tutkitaan edelleen siltä näköalalta, että alkoholismi on pelkästään aivo peräinen sairaus. Sitten on eri koulukunta, jotka vannovat välittäjäaine toimintaan ja sen kehityshäiriöön.
Sitten on tietenkin geeniperimä, joka on vain pieni hitunen kokonaisuutta altistavana tekijänä.
Avataan vähän omaa kokemusta. Olen itse ollut eri laitoshoidoissa yli kolmesataa vuorokautta muistaakseni se luku on tarkalleen 334 vrk. Minun aikoinani oli ihmisiä hoidossa yhtä aika yli tuhat henkilöä (vaihtuvuuden kautta) Tiedän näistä ihmistä kaksi, jotka ovat selviytyneet, minä olen toinen niistä. Minulle vastaus löytyi pienen hoitokodin kautta, sellaisen, jossa ei ollut yhtään lääkäriä, psykologia tai muita sairaanhoitoon tai sosiaalityöhön liittyvää työntekijää. Se oli minun paikka henkilökohtaisella tasolla. Se ei vain ole kaikkien paikka tai ainut oikea vastaus hoitoon. Minusta ihmisten olisi tärkeintä nähdä kokonaisuus myös tässä asiassa, ei olemassa yhtä ainoaa oikeaa hoito tai hoitomuotoa. Samalla kun muistaa sen, että yksi kolmasosa toipuu ja paranee ilman mitään hoitoa (löytyy tutkimuksia) nk. spontaanitoipuminen.
En puolusta A-Klinikan en myöskään muiden tahojen hoitoja, en myöskään lääkehoitoja. Mutta sitten tullaankin siihen vedenjakajalle että, nimenomaan nämä tietyt ei arvostetut hoidot antoivat minulle aikaa nöyrtyä alkoholiongelman edessä ja opin ettei minusta tule kohtuukäyttäjää.
Mitä Minnesota tai muihin hoitoihin tulee, niin minulle on turhaa kenenkään sanoa, että joku hoito olisi niin tasokasta, että sen kautta paranee lähes 70 % tai jopa yli.
Tein viimeisen kolmetoista vuotta tuetun asumisen piirissä työtä ja siitä suurimman osan päihteettömän yksikön vetäjänä. Minulle syntyi sinä aikana uusi näköala, jossa jouduin muuttamaan myös omia jyrkkiä mielipiteitä ja tunnustamaan sen, ettei minulla ole yhtä oikeaa vastausta. Jos löytäisin sen en olisi jäänyt myöskään eläkkeelle, vaan luennoisin ympäri maailmaa.
Aina näissä keskusteluissa tahtoo unohtua näköalattomuus, jossa joku hoito olisi ylitse muiden, aika itsekästä mainontaa myös palveluntuottajan näkökulmasta.
Tämän päivän päihdetyö on mennyt metsään, sitä vaivaa liikaoppineisuus. Minulla on satoja ihmisiä työni kautta jotka ovat käyneet kaikki hoidot läpi myös tuon Minnesota hoidon ja epäonnistuneet.
Se ei tee niitä yhtäkään hoitomuotoa epäpäteväksi, se kertoo sen, kuinka vaikeasta sairaudesta on kysymys ja kuinka vaikeaa on määritellä ulkopäin jonkun ihmisen hoitopaikka. Toivottavasti myös itse hoitotyössä olevat henkilöt ja palveluntarjoajat muistaisivat tämän asian.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #24

Alkoholin suurkuluttaja on elämäntapa-juoja.

Suuret alkoholimäärät saattavat aiheuttaa terveydellisiä haittoja suurkuluttajalle aivan samoin kuin alkoholistillekin, mutta siihen yhtäläisyydet taitavatkin rajoittua.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila Vastaus kommenttiin #24

"→ 24/JK: "..riippuu suurkuluttajan määritelmästä..

Muistelen jossakin entisen Altian tutkimuksessa käytetyn suurkuluttajan rajana 60 litraa absoluuttista alkoholia vuodessa. Se taitaa olla lähes pullo kossua päivässä. Asiaa voi epäillä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #29

Eli reilut litra viikossa. Jos juo viinipullon päivässä, niin siitä tulee noin desin verran alkoholia päivässä eli 0,7 litraa viikossa. Noin puolellatoista pullolla päivässä tai sitten yhdellä pullolla parin paukun siivittämänä pääsee tuohon tavoitteeseen.

Hyvin moni Euroopassa juo puolisen pulloa (pari lasillista) lounaalla ja toisen puoli pulloa illallisella sekä sen jälkeen konjakin tai grappapaukun café espresson kyytipojaksi. Sietokyky on sen verran kova, että humalatilaa ei heistä milloinkaan havaitse. Suurkuluttajia toki, mutta se ei kerro mitään muuta heidän elämästään.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #29

Ei kvantitatiivinen määrittely todista kemiallista riippuvuutta. Tämä näyttää olevan vaikeata tajuta.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala Vastaus kommenttiin #18

Itse olen sitä mieltä, että alkoholin suurkulutuksen ja alkoholismin välinen raja on veteenpiirretty viiva, sikäli kun ei ole olemassa geenitestiä jolla voitaisiin todentaa henkilön alkoholismi. Ja olen ollut itsekseni sitä mieltä, että nuorena aloitettu alkoholin juominen voi aiheuttaa alkoholismin ilman varsinaista geneettistä addiktiotaipumusta. Aivot oppivat alkoholiin ja vaativat sitä koko ajan lisää. Kaiketi olemme samaa mieltä, että tiettyjen juontimäärien jälkeen alkoholinkäytön lopettaminen on hyvin vaikeaa ja raitistumista voitaisiin tukea enemmän sosiaalipolitiikan keinoin.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #37

Tutkimukset, varsinkaan yhdysvaltalaiset, eivät tue mielipidettäsi. Suurkulutus tietenkin eroaa alkoholismista, koska siihen ei liity kemiallista riippuvuutta. Mikään ei nyt tue myöskään määrällistä lähestymistapaa. Katkot, diatsepiinit, kohtuukäytön opetteleminen (järjettömin vaihtoehtoalkoholistille!), koko nykyinen hoitorepertuaari sosiaalipolitiikkamukaan lukien ei alkoholistia auta. Ainoa keino on lopettaa juominen.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala Vastaus kommenttiin #39

Voisitko kertoa oman kompetensisi muodostaa näin abstraktista asiasta meta-analyysia?

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #43
Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala Vastaus kommenttiin #47

En osaa hyvin enkkua ja toin esille, että en usko täysin virheettömään alkoholismin todennukseen geneettisin keinoin.

Käyttäjän hanante kuva
Hannu Kärkkäinen

#7# Siis ei tule juomalla, mistä se sitten tulee. Minä olen nähnyt vain juovia alkoholisteja.

Käyttäjän tuominenanttijuhani kuva
Antti Tuominen

Pääsääntö lienee se, että addiktio ei asu missään aineessa. Huumeet (siihen joukkoonhan myös alkoholi mitä suurimmassa määrin lukeutuu) eivät aiheuta automaattisesti riippuvuutta.

Toisaalta ainakin tupakka&nikotiini on poikkeus tästä säännöstä.

Saatan olla väärässä, mutta uskon että fyysinen addiktio voi syntyä kenelle tahansa, ja sen voi hankkia vaikka juomalla viinaa. Toisaalta fyysinen riippuvuus on helppohoitoinen verrattuna psyykkiseen addiktioon. Huomasin sen itse kun lopetin tupakoinnin 50 vuotta polteltuani. Varsinaisia vieroitusoireita kesti kaksi päivää. Silti nyt, oltuani neljä vuotta savuttomana, tulee välillä tupakkaa ikävä. Vaikka tiedän että se ei johda "retkahdukseen", jostain se kertoo.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Olen kai hieman samaa mieltä, kun ajattelen, että suotuisissa olosuhteissa alkoholismi voi kehittyä monille erilaisellakin perimmällä varustetuille ihmisille. Suojaava tekijä alkoholismia vastaan lienee kännäilystä saadun selvän mielihyväkokemuksen puuttuminen.

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Tää juttu tuli mieleen lista 5 aineesta jotka aiheuttaa voimakasta riippuvuutta.

https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/2016030721...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

En ole huomannut alkoholin aiheuttavan kemiallista riippuvuutta itsessäni, mutta kofeiinin kyllä. Se puuttuu tuosta listasta. Kahvia on "pakko" saada jossain vaiheessa aamupäivää.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

”Rantojen miehet” on saatava vuonna 1986 lakkautetun irtolaislain tapaisen lainsäädännön alaisiksi , joka mahdollistaisi heidän etunsa mukaiset pakkotoimet.

Pakkotoimet voisivat merkitä näille henkilöille esimerkiksi vapauden rajoittamista työsiirtoloihin siirrettyinä.

Tavoitteena olisi täydellinen pidättäytyminen alkoholista ja fyysinen ja psyykkinen kuntoutuminen työnteon ja valvovan vartija- ja hoitohenkilökunnan avulla.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

En usko ihmisten pakkohoitokeinoihin, vaikka hetkellisesti tulokset voivat olla hyviä. Kukin vetäköön viinalla itsensä hautaan jos siltä tuntuu.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Jos elämänsä tuhoavan yksilön pitäminen irti viinasta ja jonkinlaisen korvikkeen tarjoaminen työn muodossa kaduilla notkumisen ja pikkurötöstelyjen tilalle voi tapahtua ainoastaan pakolla niin käytettäköön pakkoa.

Mitä pitempään henkilö olisi kyseisessä ”hoidossa” sitä pitempään hänen kohdallaan tulos olisi hyvä. Siis ainakin tuon ajan.

Käyttäjän hanante kuva
Hannu Kärkkäinen

#23#

Suomessa on ollut Huoltola kulttuuri. Ne oli vielä 80 -90 luvun vaiheilla isoja laitospaikkoja, jossa työ oli yksi osa hoitoa. Tunnetuimmat paikat olivat Perniö, Lapinjärvi, Hyvinkään Huoltola, myös Järvenpään toiminta taisi olla huoltola tyyppistä. Sitä ennen nämä paikat toimivat ns. pakkopaikkoina ja aikaisemmassa vaiheessa myös ruokkomaksujen kuittauspaikkana.
Se aika on ohi, eikä se palaa, en usko sen tyyppiseen hoidon tarpeeseen. Siitä kyllä voisi jalostaa, Suomalaiseen puolimatkakotimallin, hoitojatkumona.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"Helppo se on pitää kadulla juoppoporukkaa vastenmielisenä näkynä, vaikka hyvä puoli tässä --- voi olla se, että ongelmaa ei voida lakaista kovin helposti maton alle."

- Ties vaikka kohupuheet "ihmisroskasta" osoittautuvat lopulta sosiaalipoliittiseksi käänteeksi kohti parempaa?

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Olisihan se todella hienoa juttu ja ajan kanssa kääntynee, kunhan valta on hyviksillä.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Ei vie ainoastaan miestä kadulle, vaan hautaan. Varmaan monella on tuttuja, jotka ovat kuolleet viinan seurauksena hyvinkin nuorena.

Minun mieleeni tulee nopeasti ainakin kymmenen ikäistäni miestä, jotka ovat kuolleet alkoholin liikakäytön seurauksena. Iältään he ovat olleet 30 ikävuodesta lähtien. Syrjäytyneitä he eivät alunalkaen ole olleet. Heitä on ollut juristi, maisteri, autoilija, asentaja jne.. Monen syntymäkodit ovat olleet tavallisia suomalaisia perheitä.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Täyttä kokemusperäistä faktaa!

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Valitettavaa faktaa. Mutta miten löydetään keinot ongelman ratkaisemiseksi? Varmaan viimeiset vuosikymmenet on yritetty saada ratkaisu, mutta ei ole löytynyt. Voi olla, että tämäkin asiasta syntynyt kohu vie asiaa parempaan suuntaan, vaikka eräälle henkilölle siitä on ollut vahinkoa.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala Vastaus kommenttiin #55

Itse väitän, että perusasiat helpoin keinoin kuntoon ja silloin on edes jotain toiveita kuntoutua, mutta ei tämä nykyinen sosiaalipoliittinen linja ole riittävä. Alkoholistilta vaaditaan itseltä todella kovaa asennetta, että vetää itsensä kuiville tämän ajan Suomessa.

Käyttäjän hanante kuva
Hannu Kärkkäinen

Max on kehittänyt oman hoitomallin, jossa osa on Minnesota hoitoa ja osa pelkkä geeniperimä ajatusta.
Alkoholismi ei ole noin musta valkea ajatus, jossa synnytään alkoholisteiksi.
Joskus kannattaa lukea myös muita tutkimuksia, väitöskirjoja sekä muuta laajempaa tietoa alhollismista, vaikka osa on kirjoitettu peruskirjoitusasultaan Suomeksi.
Totta kai jokainen muokkaa oma näkemyksen ja oman näkemyksen pohjalta olevan kuvan sairaudesta ja yleensäkin alkoholismista
Kun ravintolan nurkkapöytään istuu ryhmä juomaan olutta, vetääkö heitä sinne nurkkapöytään (näkymätön geeni)
Kun he istuvat siinä viikon joka ilta heille on syntynyt jo sosiaalinen riippuvuus. Kun he tankkaavat olutta (alkoholia) joka tietyn määrän, joka ylittää WHO;n terveysrajat niin jos porukassa sattuu istumaan tuo geenitön tapaus, niin alkoholi ei häneen vaikuta, niinkö? Kaikki, jotka juovat tietynajan syntyy altistuminen, myrkkyyn nimeltä alkoholi. (keskushermostoja tuhoava myrkky) ( humalatila on myrkytystila)
Kun alkoholia on käytetty riittävän kauan, vaikka tuon sosiaalisen riippuvuuden myötä, niin alkoholismi syntyy keskiarvoltaan kahdeksassa vuodessa, oli geenit mitä tahansa. Tämä tarkoittaa sitä, että alkoholia käytetään riskirajoissa tai yli. Alkoholistin huumeitten käyttäjän aivotoiminta palaa normaali tasolle, jos lopettaa käyttämisen keskiarvona 3 vuotta ja siitä ylöspäin (se mitä aivoista on jäljellä)
Tästä syystä viininjuojamaiden ihmisiä ei pidä verrata Suomalaiseen alkoholin käyttäjiin. Suomalainen juo humaltuakseen. Se paljonko muissa maissa kuollaan muihin alkoholiperäisiin sairauksiin, niin se lienee toinen asia. Parikymmentä vuotta sitten hesrissa oli juttu, jossa sanottiin, että Ranskassa kuolee maksasairauksiin enemmän kuin, kuin mitä Helsingissä on asukkaita.
Yksi riippuvuuden aiheuttaja on tutkimusten mukaan oppimisen malli (kotona tai ympäristössä) Itse uskon näihin kahteen malliin, aika pitkälle oman työni ja oman kokemukseni pohjalta.
Alkoholistikiksi ei synnytä, siihen tarvitaan pitkä ja sitkeä opiskelu, paljon viinaa, paljon oksentelua, paljon itkemisiä, paljon lupauksia, paljon pettymyksiä. mutta siitä se sitten ura alkaa.
Olen myös seurannut tuota geeniajattelua, miten samassa perheessä ja samassa suvussa geenit pomppii, toisesta tulee alkoholisti ja toisesta ei tule alkoholistia, tai koko perheen kaikista lapsista tulee alkoholisteja.
Sen kuitenkin tiedän kaikki ovat juoneet ja juoneet paljon ja hartaasti tullakseen tuohon tilaan…

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Kiitos paljon asiantuntevasta vastauskommentistasi. Ymmärrän Maxin ajattelun, sikäli kun vahva addiktiotaipumus on geneettinen ominaisuus.

Moni alkoholisoitunut ihminen kokee olevansa ns. on-/off-ihminen, jolloin esimerkiksi pää vedetään täyteen aina tilaisuuden tullen, eikä juomista osata lopettaa parin oluen jälkeen. Toki osansa on myös sosiaalisella ympäristöllä. Voi olla vaikea lopettaa juomista, jos kannustus on kova ryyppäämiseen ja viinaa on vielä jäljellä. Kysyy todella kovaa päätöstä tottuneelta alkoholikäyttäjältä juoda vettä, jos muut juovat alkoholia samassa seurueessa.

Itselläni on kokemusta vuosina 2005-2007 noin vuoden jatkuneesta pöhnästä ja melko kovasta kännäilystä. Sitten olin 8 vuotta 2007-2015 aivan raitis ja nykyään olen kohtuukäyttäjä. Saattaisin juoda enemmän jos olisi rahaa enemmän käytössä.

Tästähän tuli tosiaan hyvät keskustelut. Olen todella mielissäni keskustelun avaajana, vaikka Oulun kaupunginvaltuutettu Riikka Moilanen tässä taustalla tavallaan tietysti on.

Käyttäjän hanante kuva
Hannu Kärkkäinen

Jos siellä nurkkapöydässä meinaa juoda vain vettä, niin oman aikansa se onnistuu, mutta eteen tulee kaksi vaihtoehtoa. Pysykö tuossa ryhmässä, vai vaihtaako ryhmää. Olen nähnyt molempia tapauksia. Se että satunnaisissa tapahtumissa on vesilinjalla on ihan eri asia, se on enemmänkin pakonomaista edustamista tai velvollisuutta osallistua johonkin tapahtumaan.
Itse olen alusta asti juonut itseni aina kaatokänniin tai sammumiseen asti.
Suurkuluttaja voi muuttaa omaa juomistaan, siis osa, mutta se joka on jo sairastunut alkoholismiin, menettänyt hallinnan alkoholin käyttöön ei sitä voi tehdä. En ole tavannut sellaista henkilöä.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala Vastaus kommenttiin #62

Itse en usko selvään alkoholismisairauteen, vaan määritelmissä on hieman liukumaa kuten muissakin psykologisissa määritelmissä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kyllä monilla on syntymästään lähtien jonkinlainen addiktiivinen persoonallisuuden rakenne ja impulssikontrollihäiriö, mikä estää rationaalisen ajattelun, jos jokin tuntuu hyvältä sillä hetkellä. Jos ihminen ei ole addiktiivinen ja on saanut syntymästään saakka hyvin vastuuntuntoisen persoonallisuuden, niin hänestä harvemmin tulee alkoholistia vaikka eläisi kuinka kosteassa ympäristössä.

Olen nähnyt monia nuoria, joille alkoholi on muodostunut ongelmaksi jo ensimmäisten juomakertojen myötä eivätkä he ole ongelmastaan päässeet eroon. Joten en allekirjoita näkemystäsi, että alkoholistiksi tullaan jos tarpeeksi kauan juodaan tarpeeksi paljon, ja vain sitä kautta.

Käyttäjän hanante kuva
Hannu Kärkkäinen

Alkoholismi syntyy vain juomalla, en ole nähnyt juomattomia alkoholisteja. Se mitä alkoholilla korvataan on eri asia, joka hämärtää näköalan. Tullaan siihen kysymykseen missä pitää miettiä kumpi sairaus alkoholistilla on syntynyt ensiksi, mielenterveysongelma vai alkoholismi.
Onko lääkitty toista perus-sairautta alkoholilla. Tätä ajatusta tukee myös se ajatus ikuisesta alkoholistista, joka lopunikää sairas, vaikka olisi juomatta 10-20-30-40 vuotta, se kertoo aika paljon ajattelutavasta. Itse olen 34 vuotta ollut raittiina, enkä tunne olevani sairas.
WHO;n raja-arvot ovat terveydellisiä raja-arvoja, jonka jälkeen eri sairauksien riski kasvaa. Alkoholismi on myös sairaus, se että jos keskiarvona pidetään sairastumiselle 8 vuotta, se ei tarkoita sitä etteikö sairastuminen voisi tapahtua aikaisemmin, ei kuitenkaan ensimmäisestä ryypystä, sitä ei tue mikään tutkimus, ne on mutututkimuksia.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #61

Aivan uskomatonta roskaa, jota voi päästää näppäimistöltään vaintäysin epäonnistuneensuomalaisen hoitokulttuurin edustaja. Alkoholisteilla ei ole sen enempää mielenterveysongelmia kuin muillakaan.

Miksi suomalainen hoitokulttuuri koko ajan epäonnistuu raitistamisessa?

Käyttäjän hanante kuva
Hannu Kärkkäinen Vastaus kommenttiin #67

#67# Tässä lisää roskaa. Kaksois ja kolmoisdiagnoosi utopiaa vai totta.
Alla lainaus.

"Kaksoisdiagnoosit ovat yleisiä. Alkoholiongelmaisista noin 40 %:lla on jossakin elämänsä vaiheessa jokin päihteistä riippumaton mielenterveyden häiriö. Huumeongelmaisilla luku on yli 50 %. Yleisyyttä voidaan tarkastella myös toisin päin. Noin 30 %:lla mielenterveyden häiriöitä potevista on jossakin elämän vaiheessa myös päihdehäiriö. Luku vaihtelee huomattavasti eri mielenterveyden häiriöissä. Esimerkiksi noin puolella skitsofreniassa tai kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä on jossakin vaiheessa myös päihdehäiriö."

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #72

Diagnoosit voivat olla totta, mutta niitä vääriä tulee jatkuvasti. En tiedä mistä lainauksesi on, ilmeisesti jostain suomalaisesta tutkimuksesta. Masennuslääkkeitä jaetaan Suomessa kuin karamellejä, jopa alle kymmenvuotiaille 20 minuutin keskusteluhetken perusteella.

Käyttäjän hanante kuva
Hannu Kärkkäinen Vastaus kommenttiin #75

Lääkkeenjaosta olen samaa mieltä. Minulla on se tuntuma noista asioista työn ja oman kokemuksen kautta.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Älähän vääristele. En ole missään väittänyt pelkkää geeniperimää alkoholismin perustaksi. Sinä edustat täysin epäonnistunutta suomalaista hoitokulttuuria, mutta et voi luopua siitä, vaikka muusta on näyttöä. Hoitakaa mielialalääkkeillä, diatsepiinilla ja antabuksella, leivottakaa Järvenpäässä sämpylöitä, opettakaa alkoholistia kohtuukäyttöön kehottamalla pitämään pitempiä ryypynvälejä, jne. Hoitotulokset, tai siis niiden puute, puhuvat puolestaan.

Käyttäjän hanante kuva
Hannu Kärkkäinen

#68# Kuka vääristelee. Olenko tuonut esiin jonkun oikean hoitomallin, lääkehoidon tms.
Eiköhän lopeteta Minnesota mallin mainostaminen.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #71

En mainosta mitään. Ne metodit, joita sinäkin olet käyttänyt, eivät toimi.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Parikymmentä vuotta sitten hesrissa oli juttu, jossa sanottiin, että Ranskassa kuolee maksasairauksiin enemmän kuin, kuin mitä Helsingissä on asukkaita."

Toivottavasti siinä Hesarin jutussa oli asia edes hiukan täsmällisemmin ilmaistu. Siis kuolee missä ajassa? Ja miten paljon koko väestöön verrattuna, kun tuo Helsingin asukkaiden lukumäärän prosenttiosuus koko väestöstä on relevantti asia vain Suomessa.

Mutta toki pitää paikkansa, että Ranskassa on perinteisesti ollut suuri maksakirroosiesiintyneisyys. Ja myös pitää paikkansa, että sen syynä ovat nimenomaan ruokailukulttuuriin liittyvät tekijät eli runsas alkoholin käyttö.

Ranskassa alettiin puuttua ongelmaan samalla tavoin kuin Suomessa sydän- ja verisuonitautien esiintymiseen, mikä tappoi Suomessa enemmän ihmisiä prosentuaalisesti kuin missään muualla maailmassa. Kumassakin tapauksessa tilannetta käsiteltiin nimenomaan ruokavalioon liittyvänä fysiologisena terveysongelmana eikä mitenkään sosiaalisena ongelmana puhumattakaan, että kenenkään harteille olisi pyritty sälyttämään jonkinlaista syyllisyyden taakkaa.

Käyttäjän hanante kuva
Hannu Kärkkäinen

#69# Tein yhden haun koska edellisen ajatuksen heitin muistin varalla,

Siinä hesarin jutussa aika oli vuosi.

"Ranskassa on ylivoimaisesti eniten alkoholiin liittyviä maksasairauksia, mikä johtuu päivittäisestä alkoholin käytöstä."

Minun mielipiteeni oli ja koski ainoastaan sitä näkökulmaa ettei alkoholin haitat vähene jos sitä käytetään jossain muussa maassa päivittäin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #73

Siis fysiologiset terveyshaitat. Suomessa tapetilla ovat erityisesti sosiaaliset ja psyykkiset haitat.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #77

Maksakirroosiin kuolee Suomessa 500 henkeä vuodessa. Merkittävin aiheuttaja on runsas alkoholin käyttö.

Käyttäjän hanante kuva
Hannu Kärkkäinen Vastaus kommenttiin #77

Suomessa ei uskalleta kertoa totuutta päihdekuolemista. Huumeitten käyttäjien keskuudessa se on vielä karumpi totuus, siellä kuollaan nuorina, kun elämän pitäisi olla edessä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset