*

KimmoHoikkala Kirjoituksen sisältöarvo osoittaa kirjoittajan osaamisen tason.

Kaikki blogit puheenaiheesta Keksinnöt

Tekniikasta ja teknisistä keksinnöistä

Tekniikan alan stereotypiana (1-4) voidaan väittää seuraavaa:

1. Koneenrakennus ja metalliteollisuus on saksalaisten pelikenttä.
2. Robotiikka ja automaatiotekniikka on japanilaisten heiniä.
3. Internet ja sotateknologia on Yhdysvaltojen johtajuuden alla.
4. Hienomekaniikka kelloseppätarkkuudella on sveitsiläisten osaamisalue.

Mihin innovaatiot kadonneet?

 

Markku Saksa kirjoitti ”Mihin keksinnöt katoavat?” (AL 27.12.) viitaten, että tärkeidenkin keksintöjen hyödyntäminen vaatii ”rahan aina ratkaisun” myötä kymmeniäkin vuosia. - Kaikki uusiot eivät ole kuitenkaan aina kiinni enempää rahasta kuin ajastakaaan.

Patentit ovat sinänsä toisaalta kehityksen jarru, vaikka keksintösuojiakin toki aina tarvitaan. Muutoin isot söisivät aina ne vähätkin pienten innovaatiot, saati niihin motivoitumiset.

Slush: yliopisto höpsii innovaatioista

Keksinnöt eivät sellaisenaan ole innovaatioita, vasta kaupallinen menestys voi tehdä niistä sellaisia. Helsingin yliopiston tiedottaja ei ymmärrä tuota:

Tekes ja yhteiskunta vahvemmin mukaan riskien kartoituksiin!

Yhteiskunnan olisi syytä tulla innovatiivisisten hankesuunnitelmien riskiarvioinnissa enemmän vastaan. Tällöin korkeintaan 10000-20000 eurolla voitaisiin tehdä tarkat kannattavuusselvitykset idearikkaan toimintamuodon tai keksinnön mahdollisuuksista.

Yhteiskunta voisi ottaa myös silloin enemmän hanketta suojaansa, jos on osoitettavissa että hankeen tuotto-odotukset kansantaloudellisessa ja/tai sosiaalisessa mielessä ovat merkittävät. Nyt yksittäisellä köyhällä kansalaisella ei ole mitään mahdollisuuksia saada yritystoimintaa käyntiin, vaikka idea voisikin olla hyvä.

Miksi tohtorit eivät keksi mitään?

Miksi korkeasti oppineet akateemiset eivät keksi mitään? Tohtorit ohjaavat kyllä tutkimustyötä, mutta heiltä itseltään on turha odottaa mitään suuria innovaatioita.

Miten luovuus tapetaan oppimalla?

Voiko olla niin että pitkät kognitioita kuormittavat opinnot tappavat luovuuden ja uteliaisuuden? Miksi niin moni etenkin mies tohtori näyttää niin uupuneelta ja olevan seksin puutteessa. Työnteolla taitaa harva tohtori kuitenkaan itseään liikaa kuormittaa.

Mitä voidaan kehittää?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä