*

KimmoHoikkala Kirjoituksen sisältöarvo osoittaa kirjoittajan osaamisen tason.

Kaikki blogit puheenaiheesta Tohtoritutkinnot

Mitä tiede tuottaa ?

Matkalla kotiin Amerikan syöpäjärjestöjen (AACR) kokouksesta, jossa 21 000 alan asiantuntijaa kokousti viiden päivän ajan, tulin miettineeksi että mitä tämä kaikki tuottaa ? Osaltaan vastaus on selvä: kokouksessakin esiteltiin lukemattomia uusia hoitotuloksia jotka perustuvat vain ja ainoastaan perustutkimuksen kautta hankittuun tietoon syövän molekylaarisista mekanismeista. Mutta 21 000 tutkijan tietotaitojen törmäyttämisestä, sekä tieteestä yleisestikin, saadaan myös mittaamaton määrä hyötyjä joiden mittaaminen ei ole niin yksiselkoista.

Miksi Suomi lahjoittaa tutkijakoulutuksen hedelmiä ulkomaille?

Korkeasti koulutettujen työttömyyden lisääntyminen on johtanut Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalaisen mukaan Suomesta ulkomaille tapahtuvaan aivovuotoon.   Yleisradio kertoi tänään, että ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden maastamuutto on muutamassa vuodessa lisääntynyt kolmanneksella. Suomesta aiemminkin lähdetty ulkomaille, mutta uutta on se, että lähtijät eivät palaa, eikä korkeakoulutettuja ulkomaisia osaajia saada houkuteltua Suomeen.

Suomella ei ole varaa hukata korkeasti koulutettujen osaamista

Suomessa on viimeajat keskusteltu tohtorityöttömyydestä ja laajemmin koulutuksen merkityksestä. Maan hallituksen massiiviset koulutusleikkaukset ajavat lähivuosina tiedemaailman ahtaalle. Helsingin Sanomat kertoi (HS 21.2 URA) tohtoroiden aktiivisuudesta hakea töitä yliopistomaailman ulkopuolelta. Tätä liikehdintää on tervehdittävä iloilla, vaikka se on merkki myös yliopistojen yhä pahevasta ahdingosta. 

Kandiyhteiskunta = leikkaukset koulutuksesta ja työttömiltä kannattavat aina

Euro tohtorikoulutukseen on turha:
1 tohtorikoulutusta vastaaviin hommiin (museon, kirjaston, taidemuseon, hankkeen, firman jne. johtajaksi, erityisasiantuntijaksi) pääsee vain kandi ja yleensä hänkin vain reittä pitkin,
2 Suomi nuolee tohtoreita mutta samalla ojentaa heille tyhjää kättä ja antaa nyt jo ruoskaa,
3 kannattaako tohtoreita kalliisti kouluttaa kortistoon tai kandien jalkaräteiksi,

Miksi tohtorit eivät keksi mitään?

Miksi korkeasti oppineet akateemiset eivät keksi mitään? Tohtorit ohjaavat kyllä tutkimustyötä, mutta heiltä itseltään on turha odottaa mitään suuria innovaatioita.

Miten luovuus tapetaan oppimalla?

Voiko olla niin että pitkät kognitioita kuormittavat opinnot tappavat luovuuden ja uteliaisuuden? Miksi niin moni etenkin mies tohtori näyttää niin uupuneelta ja olevan seksin puutteessa. Työnteolla taitaa harva tohtori kuitenkaan itseään liikaa kuormittaa.

Mitä voidaan kehittää?

Tohtorin työnäkymät pitkäaikaistyöttömän ja huippututkijan välillä

Tohtorien työllisyys nousi jälleen viime syksynä hetkeksi vilkkaan keskustelun kohteeksi. Debatti on hyväksi, silloin, kun sitä seuraa ongelmiin tarttuminen ja asioiden eteenpäin vieminen. Tehtävää riittää, sillä viime viikolla tulleiden tilastojen mukaan yliopistojemme tohtorituotannossa tehtiin vuonna 2014 uusi ennätys, peräti 1 860 uutta tutkintoa. Mitalin toinen puoli on tohtorityöttömyyden ennätys: 886 työtöntä tohtoria.    

Suomi tarvitsee ammatillisia tohtoreita

Vuonna 2014 valmistui ennätysmäärä tohtoreita, yhteensä 1860. Viime joulukuussa työttömiä tohtoreita oli 886. Tieteentekijöiden liiton mielestä tohtorituotannon vähentämistä pitäisi pohtia. Liitto on myös huolissaan siitä, että tohtoreiden osaamista ei osata hyödyntää työelämässä. Ehkä näinkin on. Voisiko ongelma kuitenkin olla myös siinä, ettei työelämä pysty hyödyntämään kaikkien tohtoreiden osaamista? Ammatillinen tohtoritutkinto voisi olla vastaus ongelmaan.<!--break-->

Ajatus ei ole uusi. Ammatillinen tohtoritutkinto on jo käytössä muun muassa Irlannissa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä