KimmoHoikkala Kirjoituksen sisältöarvo osoittaa kirjoittajan osaamisen tason.

Kaikki blogit puheenaiheesta Sosiaalipolitiikka

Mitä tase ei kerro: sijoitukset hyvinvointiin ovat säästöjä tulevaisuudessa

 

Olen laman lapsi. Kuulun siihen surullisenkuuluisaan vuonna 1987 syntyneiden joukkoon, josta tehdyn ikäkohorttitutkimuksen tuloksista on puhuttu niin paljon viime vuosina. Ja syystäkin: omista ikätovereistani joka kolmas on joutunut turvautumaan toimeentulotukeen ja joka kymmenes masennuslääkkeisiin. Huomattavan moni meistä (14 %) ei ole peruskoulun jälkeen jatkanut opintojaan.

Miksi tavoittelen valtaa?

Olen ammatiltani sosiaalipolitiikan tutkija ja opettaja. Päädyin tähän ammattiin osittain nuoruuden idealismini tähden. 2000-luvun alussa kun minun oli aika valita opiskeluala, oli muutama vuosi siitä kun Paavo Lipposen hallitukset olivat vieneet suomalaista sosiaalipolitiikkaa uusliberalistiseen suuntaan.

Yhden lapsen politiikka Suomeenkin

Eilen kommentoin perussuomalaisen Aleksi Niskasen täällä Uuden Suomen Puheenvuorossa julkaisemaa blogia. Se löytyy tuolta alempaa. Siinä ei ole mitään yllättävää, että hän kritisoi maahanmuuttoa. Siinäkään ei oikeastaan ole mitään yllättävää, että Niskanen on huolestunut alhaisista syntyvyysluvuista. Tuota alhaista syntyvyyttä on kauhisteltu viime vuosikymmeninä erityisesti siellä kentän oikealla laidalla. Asian voi nähdä myös toisin: Alhaiset syntyvyysluvut parantavat työllisyyttä ja elintasoa.

Koulutuksen keskeyttämisistä tarvitaan parempaa tietoa

Koulutuksen keskeyttäminen on aihe, joka jää julkisessa keskustelussa liian vähälle huomiolle. Koulutuksen keskeyttämisellä tarkoitetaan tilannetta, jossa opiskelija joko tilapäisesti tai pysyvästi lopettaa koulunkäynnin. Monet koulutukseen liitetyt positiiviset vaikutukset jäävät toteutumatta, mikäli opiskelijan opintopolku keskeytyy. Tutkitusti koulutus on yksi parhaita keinoja syrjäytymisen ehkäisylle. Näiden syiden vuoksi ei ole yhdentekevää, miten keskeyttämisiin lähdetään puuttumaan.

 

Asunnottomuus poistettavissa yhdessä yössä

Tänään vietettiin eri puolella Suomea YK:n kansainvälistä köyhyyden poistamisen päivää ja asunnottomien yötä. Suomi-niminen yhteiskunta kykenee asuttamaan, ruokkimaan, vaatettamaan ja lääkitsemään 32.000 vierasta yhdessä hetkessä. Vastaavasti suomalaisen asunnottomuuden poistamisessa emme ole onnistuneet koskaan.

Vaikka Suomi on hyvinvointiyhteiskunnan parhaimmistoa maailmassa, meillä on virallisten tilastojen mukaan noin 7000 asunnotonta. Helsingin tienoolla asunnottomuus on suurinta. Kaksi kolmesta asunnottomasta elää pääkaupunkiseudulla.

Eriskummallinen karkkiraha?

11.10.2016 mediassa uutisoitiin, kuinka sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on jakanut 1,1 miljoonaa euroa erityisen tuen tarpeessa oleville ihmisille.

 

Suomalainen hyvinvointijärjestelmä ja sen kehittäminen

Mitä julkiset hyvinvointipalvelut ovat? Niitä ovat perustuslain turvaamat toimeentuloon liittyvät palvelut, sosiaalipalvelut kuten aikuissosiaalityö, mielenterveystyö, vammaistyö, maahanmuuttotyö, perhetyö ja nuorisotyö, terveyspalvelut perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon. Osa palveluista tuotetaan sekoituksena yksityisen ja julkisen välimaastossa kuten työterveydenhuolto. Niitä ovat myös koulutus- ja kulttuuripalvelut lähtien päiväkodeista yliopistoihin ja nuoriso- ja kulttuurikeskuksista museoihin.

Huono-osaisuus - Kasvava ahdinko Suomessa

Suomea kutsutaan hyvinvointivaltioksi, joka turvaa suurimman enemmistön hyvinvoinnin sekä terveyden yhdistämällä palkkatyön, sosiaalipolitiikan ja kotitalouksien oman toiminnan. Maassamme on yksilölliset oikeudet (omistusoikeus, sananvapaus sekä syrjimättömyys), poliittiset oikeudet (oikeus äänestää, asettua ehdolle ja tulla nimitetyksi poliittiseen tehtävään) sekä sosiaaliset oikeudet (mahdollistavat olemisen ja tekemisen eri elämän alueilla, toisaalta kyketty yhteiskunnan täysvaltaiseen jäsenyyteen).

Hallitus ei ymmärrä rautalankamalleja

Rautalanka on käynyt vanhanaikaiseksi korjausmenetelmäksi. Jopa niin, että nykyisen hallituksen ministeritkään varsinkaan sosiaalipolitiikkaa tehdessään eivät ymmärrä heille tarjoiltuja rautalankamalleja. Tällaista mallia tarjoaa hallitukselle myös eläkeläisten etujärjestö EKL, mutta veikkaanpa että hukkaan menee tämäkin yritys.

Monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut turvattava Helsingissä

Varhaiskasvatuslautakunta päätti 24.5. kokouksessaan tukea Kokoomuksen edustajien tekemää esitystä yksityisen päivähoidon ja varhaiskasvatuksen edellytysten turvaamisesta Helsingissä jatkossakin.  Varhaiskasvatuslautakunta toivoo, että kaupunginhallitus ja  –valtuusto pyrkisivät kompensoimaan yksityisen hoidon avustusten valtakunnallisia leikkauksia korottamalla Helsinki-lisää 29 eurolla per lapsi vuonna 2017.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä