Media http://pirkkoruohonenlerner.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132342/all Tue, 21 May 2019 09:22:11 +0300 fi Uskooko joku vakavissaan Krimin palauttamiseen? http://kyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276265-uskooko-joku-vakavissaan-krimin-palauttamiseen <p>USAssa ja EUssa esitetään jonkinlaista virallista näkemystä, että Krim pitäisi palauttaa Ukrainalle. Kukaan ei ole tosin puhunut sellaisen operaation käytännön seurauksista mm. alueen väestölle, josta ei muutenkaan ole nähtävästi niin väliä, kun päähuomio kiinnitetään maanomistuskiistaan. Vaikka rajansiirto ei mennyt asianmukaisesti &ndash; kuten ei monikaan tuhansista ja tuhansista rajansiirroista historian aikana &ndash; on jatkuva vihanpito ja varsinkin omaan jalkaan ampuminen aivan järjetöntä puuhaa.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Seuratessaan kansainvälistä mediaa ei voi olla hämmentymättä siitä, miten Suomen mediassa vallitseva &rdquo;yleinen totuus&rdquo; poikkeaa muun maailman käsityksistä &ndash; myös valtaosan länsimaita.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Suomessa syötetty tapahtumain kulku on karkeasti ottaen tällainen: demokraattiset voimat valtasivat Ukrainan hallinnon, eikä länsimailla, erityisesti USAlla, ollut asian kanssa mitään tekemistä. Vallan oikeutetusti saavuttanut uusi hallinto &ndash; jolla ei niin ikään ollut mitään tekemistä USAn kanssa &ndash; suhtautui tasa-arvoisesti kansalaisiinsa, myös Ukrainan itäosien venäläisiin. Venäjämielisen nukkehallinnon kaaduttua Ukrainassa Venäjä lähetti sotilasjoukkoja Krimin niemimaalle ja järjesti äänestysfarssin, jossa kantaväestö pakotettiin pistooli ohimolla äänestämään Krimin liittämisestä Venäjään. Venäjä julkesi vielä valehdella, että krimiläisistä 81% olisi äänestänyt ja heistä 93% olisi kannattanut Venäjään liittymistä. Tästä syystä länsimaat asettivat Venäjälle talouspakotteita, mikä on sille aivan oikein, varsinkin kun Venäjä voi minä päivänä tahansa miehittää vaikka Suomen.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Tuosta kaikesta ollaan eri mieltä Venäjän ja sen liittolaisten lisäksi myös useimmissa länsimaissa, joiden media ei ole takertunut läntiseen narratiiviin yhtä hysteerisesti kuin Suomen valtamedia.&nbsp;<a href="https://www.strategic-culture.org/news/2017/02/08/how-ukraine-annexed-crimea-frank-conversation-with-nikki-haley/">Läntisestäkin mediasta</a>&nbsp;voi lukea, että Ukrainan vallananastusta masinoitiin USAsta ja EU:sta käsin, hallintoon istutettiin lännestä tuotettuja ukrainalaisia, Ukrainan venäläisten ja venäjän kielen erityisasemaa uhattiin, jolloin Krimillä palvelleista 16000 Ukrainan armeijan sotilaasta 14000 vaihtoi puolta, järjestettiin kansanäänestys, jonka näennäisen laittomuuden takasivat USAn ja Ukrainan vaatimus olla lähettämättä Krimille ETYJn vaalitarkkailijoita, vaikka paikallishallinto nimenomaisesti heitä oli pyytänyt.&nbsp;<a href="https://www.reuters.com/article/us-ukraine-crisis-referendum-osce/crimea-invites-osce-observers-for-referendum-on-joining-russia-idUSBREA2910C20140310">Näistä</a>&nbsp;ei Suomen mediassa ole pukahdettu.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Krimiläisten kantoja tutkittiin mm saksalaisen GfK- ja USAn liittovaltion BBG-tutkimuslaitosten toimesta, ja tulokset vastasivat laittomina pidetyn äänestyksen kantoja.&nbsp;<a href="https://www.bloomberg.com/opinion/articles/2015-02-06/one-year-later-crimeans-prefer-russia">Näistäkään</a>&nbsp;ei ole minkäänlaista mainintaa Suomen valtamediassa, jolle maanomistus näkyy olevan niin paljon ihmistä tärkeämpää, ettei edes olennaisista tosiasioista viitsitä kertoa, sillä muuten eheäksi rakennettu tarina saattaisi saada säröjä todellisuudesta.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Yksipuolisen uutisoinnin seurauksista kenties kuvaavin on nähtävillä Wikipediassa, jonka laajalle leviävä&nbsp;<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/2014_Crimean_status_referendum">englanninkielinen</a>&nbsp;näkemys Krimin tilanteesta poikkeaa selvästi pienilevikkisestä&nbsp;<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Krimin_miehitys_2014">suomenkielisestä</a>.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Wikipedia kuvastaa hyvin ns yleistä mielipidettä, joka on hankalasti mitattavissa. Kun suomenkielinen rajautuu käytännössä Suomeen ja englanninkielinen merkittävästi laajemmalle &ndash; pääosin länsimaihin &ndash; on kiinnostavaa, miten tunkkaista Suomen mielipideilmasto on verrattuna muihin länsimaihin. Suomen valtamedia on sitoutunut yksisuuntaisuuteen&nbsp;<a href="https://www.huoltovarmuuskeskus.fi/toimialat/tietoyhteiskunta/mediapooli/">Mediapoolissa</a>, joka on käytännössä sitoumus Suomen valtamedian kuuliaisuudesta &rdquo;läntisille arvoille&rdquo;, mitä se milloinkin tarkoittaakaan.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Yleisen mielipiteen maahan luo media sen toimijoiden kiivaasta kiistämisestä huolimatta. Tämä näkyy esim Ukrainan-tapauksessa jatkuvassa hyvis-pahis -tasoisessa lapsellisessa uutisoinnissa, joka näkyy uponneen liki täydellisesti yleisöönsä. Tällainen on maailman korruptoitumattoman ja onnellisimman maan tapa harjoittaa propagandaa &rdquo;keittiön kautta&rdquo;, mikä niin ikään kiistetään raivokkaasti. Median lähtökohtana on pääasiassa kaikki sellainen aineisto, joka myy hyvin (erityisesti mainoksille altteimmille kohderyhmille), ja pelkojen lietsonta on paras mahdollinen kaupustelija, oli niillä perustetta tai ei.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Tässä(kään) tapauksessa ei todellakaan ole.</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> USAssa ja EUssa esitetään jonkinlaista virallista näkemystä, että Krim pitäisi palauttaa Ukrainalle. Kukaan ei ole tosin puhunut sellaisen operaation käytännön seurauksista mm. alueen väestölle, josta ei muutenkaan ole nähtävästi niin väliä, kun päähuomio kiinnitetään maanomistuskiistaan. Vaikka rajansiirto ei mennyt asianmukaisesti – kuten ei monikaan tuhansista ja tuhansista rajansiirroista historian aikana – on jatkuva vihanpito ja varsinkin omaan jalkaan ampuminen aivan järjetöntä puuhaa.

 

Seuratessaan kansainvälistä mediaa ei voi olla hämmentymättä siitä, miten Suomen mediassa vallitseva ”yleinen totuus” poikkeaa muun maailman käsityksistä – myös valtaosan länsimaita. 

 

Suomessa syötetty tapahtumain kulku on karkeasti ottaen tällainen: demokraattiset voimat valtasivat Ukrainan hallinnon, eikä länsimailla, erityisesti USAlla, ollut asian kanssa mitään tekemistä. Vallan oikeutetusti saavuttanut uusi hallinto – jolla ei niin ikään ollut mitään tekemistä USAn kanssa – suhtautui tasa-arvoisesti kansalaisiinsa, myös Ukrainan itäosien venäläisiin. Venäjämielisen nukkehallinnon kaaduttua Ukrainassa Venäjä lähetti sotilasjoukkoja Krimin niemimaalle ja järjesti äänestysfarssin, jossa kantaväestö pakotettiin pistooli ohimolla äänestämään Krimin liittämisestä Venäjään. Venäjä julkesi vielä valehdella, että krimiläisistä 81% olisi äänestänyt ja heistä 93% olisi kannattanut Venäjään liittymistä. Tästä syystä länsimaat asettivat Venäjälle talouspakotteita, mikä on sille aivan oikein, varsinkin kun Venäjä voi minä päivänä tahansa miehittää vaikka Suomen.

 

Tuosta kaikesta ollaan eri mieltä Venäjän ja sen liittolaisten lisäksi myös useimmissa länsimaissa, joiden media ei ole takertunut läntiseen narratiiviin yhtä hysteerisesti kuin Suomen valtamedia. Läntisestäkin mediasta voi lukea, että Ukrainan vallananastusta masinoitiin USAsta ja EU:sta käsin, hallintoon istutettiin lännestä tuotettuja ukrainalaisia, Ukrainan venäläisten ja venäjän kielen erityisasemaa uhattiin, jolloin Krimillä palvelleista 16000 Ukrainan armeijan sotilaasta 14000 vaihtoi puolta, järjestettiin kansanäänestys, jonka näennäisen laittomuuden takasivat USAn ja Ukrainan vaatimus olla lähettämättä Krimille ETYJn vaalitarkkailijoita, vaikka paikallishallinto nimenomaisesti heitä oli pyytänyt. Näistä ei Suomen mediassa ole pukahdettu.

 

Krimiläisten kantoja tutkittiin mm saksalaisen GfK- ja USAn liittovaltion BBG-tutkimuslaitosten toimesta, ja tulokset vastasivat laittomina pidetyn äänestyksen kantoja. Näistäkään ei ole minkäänlaista mainintaa Suomen valtamediassa, jolle maanomistus näkyy olevan niin paljon ihmistä tärkeämpää, ettei edes olennaisista tosiasioista viitsitä kertoa, sillä muuten eheäksi rakennettu tarina saattaisi saada säröjä todellisuudesta.

 

Yksipuolisen uutisoinnin seurauksista kenties kuvaavin on nähtävillä Wikipediassa, jonka laajalle leviävä englanninkielinen näkemys Krimin tilanteesta poikkeaa selvästi pienilevikkisestä suomenkielisestä.

 

Wikipedia kuvastaa hyvin ns yleistä mielipidettä, joka on hankalasti mitattavissa. Kun suomenkielinen rajautuu käytännössä Suomeen ja englanninkielinen merkittävästi laajemmalle – pääosin länsimaihin – on kiinnostavaa, miten tunkkaista Suomen mielipideilmasto on verrattuna muihin länsimaihin. Suomen valtamedia on sitoutunut yksisuuntaisuuteen Mediapoolissa, joka on käytännössä sitoumus Suomen valtamedian kuuliaisuudesta ”läntisille arvoille”, mitä se milloinkin tarkoittaakaan.

 

Yleisen mielipiteen maahan luo media sen toimijoiden kiivaasta kiistämisestä huolimatta. Tämä näkyy esim Ukrainan-tapauksessa jatkuvassa hyvis-pahis -tasoisessa lapsellisessa uutisoinnissa, joka näkyy uponneen liki täydellisesti yleisöönsä. Tällainen on maailman korruptoitumattoman ja onnellisimman maan tapa harjoittaa propagandaa ”keittiön kautta”, mikä niin ikään kiistetään raivokkaasti. Median lähtökohtana on pääasiassa kaikki sellainen aineisto, joka myy hyvin (erityisesti mainoksille altteimmille kohderyhmille), ja pelkojen lietsonta on paras mahdollinen kaupustelija, oli niillä perustetta tai ei. 

 

Tässä(kään) tapauksessa ei todellakaan ole.

 

]]>
164 http://kyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276265-uskooko-joku-vakavissaan-krimin-palauttamiseen#comments Krim Läntiset arvot Media Mediapooli Pakotteet Tue, 21 May 2019 06:22:11 +0000 Mark Andersson http://kyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276265-uskooko-joku-vakavissaan-krimin-palauttamiseen
Toimittaja ymmärsi väärin http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275963-toimittaja-ymmarsi-vaarin <p>Keskipohjanmaan toimittaja Laura Airola kirjoitti 10.5. kolumnin, jossa hän arvosteli virkamiehiä siitä, että he eivät vastaa toimittajille. Olen täysin samaa mieltä siitä, että tutkivien journalistien tulee saada kaikki tarvitsemansa tieto virkamiehiltä, jotta he voivat kirjoittaa lukijoilleen monimutkaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä.</p><p>Hän kuitenkin siteerasi minua väärin, kun viittasi &rdquo;valtuutetun vappupuheeseen&rdquo; Kokkolan torilla 1.5. Hän väitti minun kehottaneen luottamaan mieluummin puoluelehdistöön, kuin kaupalliseen mediaan. Ensinnäkin, olen toki kaupunginvaltuutettu, mutta vappupuheessa olen SAK Kokkolan ja Pohjanmaan puheenjohtaja. Toiseksi, en ole puhunut puoluelehdistöstä yhtään mitään, vaan viittasin ammattiliittojen jäsenlehtiin. Puheeni on ollut luettavissa mm. Facebookista 1.5. lähtien. Sanatarkasti kritisoitu kohta tässä: <em>&rdquo;Kaupallinen media ei koskaan ole sinun, eli tavallisen kansan puolella. Se haluaa vain sinun rahasi. Nykyään entistä todennäköisemmin löydät itseäsi lähempänä olevan näkökulman yhteiskunnan ja maailman menoon sinun oman ammattiliittosi jäsenlehdestä.&rdquo;</em></p><p>Minulla ei ole mitään syytä muuttaa ajatuksiani tämän lausuman suhteen. Ammattiliittojen jäsenlehdissä on nykyisin todella laadukkaita toimittajien tekemiä kirjoituksia yhteiskunnan tilasta ja sen vaikutuksista jäsenen, eli tavallisen kansalaisen, omaan elämään. Mikään media ei ole riippumaton, sillä tuskin mikään kaupallinen lehti lähtisi suurinta mainosten ostajaansa suuresti kritisoimaan tai kauppalehti oikeistolaista markkinauskovaisuutta arvostelemaan. Usein on kuitenkin niin, että esim. työtaisteluiden tai vaalien yhteydessä toistetaan kritiikittömästi enemmän työnantajaliittojen ja muiden autoritääristen tahojen näkökulmia. Kaikella medialla on oma näkökulmansa yhteiskuntaan. Vappupuhetta tehdessäni pohdin koko yhteiskuntaa, sekä sen lehdistön tilaa, sekä kuinka vaikeaa tavallisen kansalaisen on kaikessa uutistulvassa saada tietoa siitä, miten joku yhteiskunnallinen päätös vaikuttaa häneen itseensä.</p><p>Ammattiliittojen edustajien arvostelemisen sijaan nyt olisi aika kirjoittaa siitä, miksi politiikkaan pettynyt kansa lankeaa vaaleissa äänestämään lisää kuria vaativia fasisteja, kuka siitä hyötyy, sekä mikä historiaankin peilaten odottaa vapaita ammattiliittoja tämän kehityskulun päässä, eli aivan tavallista työtä tekevää kansaa.</p><p>SAK Pohjanmaan puheenjohtaja<br />Petri Partanen</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskipohjanmaan toimittaja Laura Airola kirjoitti 10.5. kolumnin, jossa hän arvosteli virkamiehiä siitä, että he eivät vastaa toimittajille. Olen täysin samaa mieltä siitä, että tutkivien journalistien tulee saada kaikki tarvitsemansa tieto virkamiehiltä, jotta he voivat kirjoittaa lukijoilleen monimutkaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä.

Hän kuitenkin siteerasi minua väärin, kun viittasi ”valtuutetun vappupuheeseen” Kokkolan torilla 1.5. Hän väitti minun kehottaneen luottamaan mieluummin puoluelehdistöön, kuin kaupalliseen mediaan. Ensinnäkin, olen toki kaupunginvaltuutettu, mutta vappupuheessa olen SAK Kokkolan ja Pohjanmaan puheenjohtaja. Toiseksi, en ole puhunut puoluelehdistöstä yhtään mitään, vaan viittasin ammattiliittojen jäsenlehtiin. Puheeni on ollut luettavissa mm. Facebookista 1.5. lähtien. Sanatarkasti kritisoitu kohta tässä: ”Kaupallinen media ei koskaan ole sinun, eli tavallisen kansan puolella. Se haluaa vain sinun rahasi. Nykyään entistä todennäköisemmin löydät itseäsi lähempänä olevan näkökulman yhteiskunnan ja maailman menoon sinun oman ammattiliittosi jäsenlehdestä.”

Minulla ei ole mitään syytä muuttaa ajatuksiani tämän lausuman suhteen. Ammattiliittojen jäsenlehdissä on nykyisin todella laadukkaita toimittajien tekemiä kirjoituksia yhteiskunnan tilasta ja sen vaikutuksista jäsenen, eli tavallisen kansalaisen, omaan elämään. Mikään media ei ole riippumaton, sillä tuskin mikään kaupallinen lehti lähtisi suurinta mainosten ostajaansa suuresti kritisoimaan tai kauppalehti oikeistolaista markkinauskovaisuutta arvostelemaan. Usein on kuitenkin niin, että esim. työtaisteluiden tai vaalien yhteydessä toistetaan kritiikittömästi enemmän työnantajaliittojen ja muiden autoritääristen tahojen näkökulmia. Kaikella medialla on oma näkökulmansa yhteiskuntaan. Vappupuhetta tehdessäni pohdin koko yhteiskuntaa, sekä sen lehdistön tilaa, sekä kuinka vaikeaa tavallisen kansalaisen on kaikessa uutistulvassa saada tietoa siitä, miten joku yhteiskunnallinen päätös vaikuttaa häneen itseensä.

Ammattiliittojen edustajien arvostelemisen sijaan nyt olisi aika kirjoittaa siitä, miksi politiikkaan pettynyt kansa lankeaa vaaleissa äänestämään lisää kuria vaativia fasisteja, kuka siitä hyötyy, sekä mikä historiaankin peilaten odottaa vapaita ammattiliittoja tämän kehityskulun päässä, eli aivan tavallista työtä tekevää kansaa.

SAK Pohjanmaan puheenjohtaja
Petri Partanen

]]>
3 http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275963-toimittaja-ymmarsi-vaarin#comments Ammattiliitot Fasismi Keskipohjanmaa Media SAK Wed, 15 May 2019 04:00:00 +0000 Petri Partanen http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275963-toimittaja-ymmarsi-vaarin
Vasemmiston vappuna ei työtä juhlita http://karriollila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275305-vasemmiston-vappuna-ei-tyota-juhlita <p>Parhainta Vappua Kemi ja koko metsäinen Suomi!&nbsp;</p><p>Takana on hienoja uutisia Kemiin ja koko Suomeen.&nbsp; Koko Suomen luulisi iloitsevan kuin MM-kullasta 1995.&nbsp; Suunta on kääntynyt. Uusiutuviin raaka-aineisiin ja energiaan perustuva teollisuus uskaltaa investoida pohjoiseen. Työväki riemuitsee,&nbsp; metsähallitus tulouttaa, metsänomistajat hykertelevät ja Ruotsi jää pronssille.&nbsp;</p><p>Ennen vappu oli työväen ja opiskelijoiden juhla.&nbsp; Työväenpuolueilla oli toivo paremmasta maailmasta. Punalippujen uljasta rivistöä saapui porvarisperhekin sivusta seuraamaan. Vasemmistopuolueet ovat&nbsp; hylänneet työväen ja siirtyneet juhlimaan vain opiskelijoiden iloista vappua. Opiskelijoiden vappuna ei maksajaa kysellä eikä aamukrapulaa murehdita.&nbsp; Työväen asian edelle ovat kivunneet&nbsp; erilaiset&nbsp;utopiat ja ihanteet.&nbsp;</p><p>Politiikassa oli aikanaan jakolinja työnantajien ja työntekijöiden- oikeiston ja vasemmiston, pääoman ja työn välillä.&nbsp; Jakolinjasta huolimatta jokainen näki hyvinvoinnin kasvattamisen edellytyksenä työn, teollisuuden ja viennin.&nbsp; Uutta jakolinjaa on sovitettu konservatiivien ja liberaalien välille. Todellinen jakolinja on kuitenkin utopian ja todellisuuden välillä.&nbsp; Tämä on ollut kaikkien paitsi vahvasti utopialeiriin kuuluneen median nähtävissä.&nbsp;</p><p>Kemin biotuotetehtaan suunnitelman julkaisun ajoitus oli vuosikymmenen journalistinen teko. Sen lisäksi se oli ehkä vuosikymmene ympäristöteko- riippuen millä vuosikymmenellä Olkiluoto käynnistyy.&nbsp; Journalistinen teko se oli siksi, että se sai näkyväksi sen, mihin tuhannet toimittajat eivät ole kyenneet.&nbsp; Utopia ei elätä, ei työllistä eikä luo hyvinvointia.&nbsp; Utopiapuolueet pitävät kiinni utopiasta silloinkin kun pitäisi nähdä todellisuus. Utopia joutui kohtaamaan todellisuuden.&nbsp;</p><p>Hallitustunnustelu tulee tehdä tämä jakolinja kirkkaana.&nbsp; Vasemmisto ja vihreät ovat jo torjuneet Kemin tehtaan ja asemoineet itsensä vahvasti utopisteihin.&nbsp; SDP:n on perinteisesti ollut ainakin toinen jalka maassa, mutta Marinin ja Rinteen linjasta ei aamupäivällä kukaan voi tietää. Linja yleensä muuttuu iltaa kohti järkevämmäksi kun Hakaniemestä tulee pari puhelua.&nbsp;</p><p>Kemi teki selväksi sen, että metsäsektoriin myönteisesti suhtautuvat edustajat ja puolueet ovat kaikkien sektorin toimijoiden turva. Suomi ei tarvitse EU:n yhteistä metsäpolitiikkaa eikä liittovaltiota.&nbsp; Suomi tarvitsee vapaa-kauppaa, kohtuuhintaista energiaa, hyviä teitä ja väyliä sekä toimivaa puuhuoltoa. Utopistit eivät näitä asioita vappuhaalareissan muista, kun &quot; ikuinen vappu takapenkil jatkuu&quot;. Koko sektori taimitarhalta satamaan sen muistaa.&nbsp; Muistaa myös vaalikopissa.&nbsp; .&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Parhainta Vappua Kemi ja koko metsäinen Suomi! 

Takana on hienoja uutisia Kemiin ja koko Suomeen.  Koko Suomen luulisi iloitsevan kuin MM-kullasta 1995.  Suunta on kääntynyt. Uusiutuviin raaka-aineisiin ja energiaan perustuva teollisuus uskaltaa investoida pohjoiseen. Työväki riemuitsee,  metsähallitus tulouttaa, metsänomistajat hykertelevät ja Ruotsi jää pronssille. 

Ennen vappu oli työväen ja opiskelijoiden juhla.  Työväenpuolueilla oli toivo paremmasta maailmasta. Punalippujen uljasta rivistöä saapui porvarisperhekin sivusta seuraamaan. Vasemmistopuolueet ovat  hylänneet työväen ja siirtyneet juhlimaan vain opiskelijoiden iloista vappua. Opiskelijoiden vappuna ei maksajaa kysellä eikä aamukrapulaa murehdita.  Työväen asian edelle ovat kivunneet  erilaiset utopiat ja ihanteet. 

Politiikassa oli aikanaan jakolinja työnantajien ja työntekijöiden- oikeiston ja vasemmiston, pääoman ja työn välillä.  Jakolinjasta huolimatta jokainen näki hyvinvoinnin kasvattamisen edellytyksenä työn, teollisuuden ja viennin.  Uutta jakolinjaa on sovitettu konservatiivien ja liberaalien välille. Todellinen jakolinja on kuitenkin utopian ja todellisuuden välillä.  Tämä on ollut kaikkien paitsi vahvasti utopialeiriin kuuluneen median nähtävissä. 

Kemin biotuotetehtaan suunnitelman julkaisun ajoitus oli vuosikymmenen journalistinen teko. Sen lisäksi se oli ehkä vuosikymmene ympäristöteko- riippuen millä vuosikymmenellä Olkiluoto käynnistyy.  Journalistinen teko se oli siksi, että se sai näkyväksi sen, mihin tuhannet toimittajat eivät ole kyenneet.  Utopia ei elätä, ei työllistä eikä luo hyvinvointia.  Utopiapuolueet pitävät kiinni utopiasta silloinkin kun pitäisi nähdä todellisuus. Utopia joutui kohtaamaan todellisuuden. 

Hallitustunnustelu tulee tehdä tämä jakolinja kirkkaana.  Vasemmisto ja vihreät ovat jo torjuneet Kemin tehtaan ja asemoineet itsensä vahvasti utopisteihin.  SDP:n on perinteisesti ollut ainakin toinen jalka maassa, mutta Marinin ja Rinteen linjasta ei aamupäivällä kukaan voi tietää. Linja yleensä muuttuu iltaa kohti järkevämmäksi kun Hakaniemestä tulee pari puhelua. 

Kemi teki selväksi sen, että metsäsektoriin myönteisesti suhtautuvat edustajat ja puolueet ovat kaikkien sektorin toimijoiden turva. Suomi ei tarvitse EU:n yhteistä metsäpolitiikkaa eikä liittovaltiota.  Suomi tarvitsee vapaa-kauppaa, kohtuuhintaista energiaa, hyviä teitä ja väyliä sekä toimivaa puuhuoltoa. Utopistit eivät näitä asioita vappuhaalareissan muista, kun " ikuinen vappu takapenkil jatkuu". Koko sektori taimitarhalta satamaan sen muistaa.  Muistaa myös vaalikopissa.  . 

]]>
1 http://karriollila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275305-vasemmiston-vappuna-ei-tyota-juhlita#comments Kemi Media Metsäteollisuus Wed, 01 May 2019 05:52:09 +0000 Karri Ollila http://karriollila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275305-vasemmiston-vappuna-ei-tyota-juhlita
Populismia ja "populismia" http://jhiden.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274258-populismia-ja-populismia <p>Tänä viikonloppuna suomalaiset äänestävät taas eduskuntavaaleissa. Gallup-tuloksissa yksi huomattava asia on Perussuomalaisten kannatuksen nousu, mille tuoreimmassa Kauppalehdessä pohdittiin syitä. Samalla jutussa viitattiin myös &quot;populististen liikkeiden&quot; nousuun. Ehkäpä populismi on lisääntynytkin, mutta itse näkisin, että vielä enemmän on&nbsp;lisääntynyt siitä puhuminen - ja monesti kyseenalaisin perustein.</p><p><a href="https://2.bp.blogspot.com/-XL4dgKeWzYY/XLD9fWYEPaI/AAAAAAAASnY/Et8IaA-Vx10wcOi5EiJojil4GNTf7VNxACLcBGAs/s1600/IMG_9485.JPG"><img alt="Populistisia lintuja" src="https://2.bp.blogspot.com/-XL4dgKeWzYY/XLD9fWYEPaI/AAAAAAAASnY/Et8IaA-Vx10wcOi5EiJojil4GNTf7VNxACLcBGAs/s320/IMG_9485.JPG" title="Populistisia lintuja Budapestissä 2013" /></a></p><p>En tiedä, onko kyse vain omasta pienestä mediakuplastani, mutta välillä on tuntunut siltä, että suomalaisesta ja eurooppalaisesta politiikasta puhuttaessa koko populismi-termi olisi lähestulkoon varattu maahanmuuttokriittisille puolueille. Se tuntuu oudolta, ja saa näkemään tilanteen kutakuinkin näin:&nbsp;</p><ul><li>Kun Kokoomuksen edustaja veronalennuksia ihan vain koska työnteon tulee olla kannattavaa, sitä ei juuri koskaan kutsuta populistiseksi kommentiksi.</li><li>Kun Vasemmistoliiton edustaja vaatii parempaa sosiaaliturvaa, jotta tavallinen ihminen pärjäisi, sitäkään harvemmin kutsutaan populismiksi.</li><li>Mutta kun Perussuomalaisten edustaja vaatii tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa, se onkin sitten merkki siitä, että koko puolue on populistinen.</li></ul><p>Mikä tässä erottaa Perussuomalaiset muista puolueista - varsinkaan nyt Timo Soinin jälkeisessä kokoonpanossaan? Jos joku esittää omat todelliset näkemyksensä ja tavoitteensa ilman tarkoituksellisen harhaanjohtavia yksinkertaistuksia ja mahdollisimman rehellisesti sellaisina kuin ne ovat, onko sitä mitään syytä leimata populismiksi? Ja jos ei ole, onko jokin syy olettaa, että Perussuomalaiset tai kaikki muissa Euroopan maissa vaikuttavat &quot;populistiset liikkeet&quot; toimisivat useammin tästä poiketen kuin perinteisempien valtapuolueiden edustajat? Vai onko populismiin viittaamisesta tullut vain yksi tapa sanoa, että &quot;he ovat väärässä ajatellessaan noin&quot;? Eikö tuollainen &quot;me-he&quot;-erottelu ole juuri sellainen asia, millä populismi-leimaa välillä perustellaan? Eikö tässä olla jo aika lähellä sitä, että populisteiksi leimaajat olisivatkin itse asiassa itse käyttämänsä määritelmän nojalla itse populisteja?</p><p>En väitä, etteikö politiikassa esiintyisi populistista retoriikkaa. Enkä väitä, etteikö se voisi joillakin poliitikoilla tai jopa puolueilla mahdollisesti tavallisempaa kuin toisilla. Tuntuisi kuitenkin järkevämmältä kohdistaa populismin leimakirves heikkoon, vääristelevällä tavalla yksinkertaistavaan tai perusteettoman tarkoitushakuiseen ja älyllisesti epärehelliseen argumentaatioon sen sijaan että määriteltäisiin kokonaisia poliittisia liikkeitä tai edes yksittäisiä poliitikkoja leimallisesti populistisiksi.</p><p>Meillä poliittinen kenttä ei onneksi tunnu olevan yhtä pahasti jumissa kuin mitä se on vaikuttanut Ruotsin puolella viime vuosina olleen perinteisempien puolueiden kieltäytyessä yhteistyöstä Ruotsidemokraattien kanssa. Olisi hyvä pitää Suomessa tilanne siltä osin terveempänä myös jatkossa. Perusteettomalla tavalla yleistävä leimakirveiden heiluttelu ei edistä rakentavaa keskustelua, eikä siten myöskään paranna poliittisen toimintaympäristön toimivuutta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänä viikonloppuna suomalaiset äänestävät taas eduskuntavaaleissa. Gallup-tuloksissa yksi huomattava asia on Perussuomalaisten kannatuksen nousu, mille tuoreimmassa Kauppalehdessä pohdittiin syitä. Samalla jutussa viitattiin myös "populististen liikkeiden" nousuun. Ehkäpä populismi on lisääntynytkin, mutta itse näkisin, että vielä enemmän on lisääntynyt siitä puhuminen - ja monesti kyseenalaisin perustein.

Populistisia lintuja

En tiedä, onko kyse vain omasta pienestä mediakuplastani, mutta välillä on tuntunut siltä, että suomalaisesta ja eurooppalaisesta politiikasta puhuttaessa koko populismi-termi olisi lähestulkoon varattu maahanmuuttokriittisille puolueille. Se tuntuu oudolta, ja saa näkemään tilanteen kutakuinkin näin: 

  • Kun Kokoomuksen edustaja veronalennuksia ihan vain koska työnteon tulee olla kannattavaa, sitä ei juuri koskaan kutsuta populistiseksi kommentiksi.
  • Kun Vasemmistoliiton edustaja vaatii parempaa sosiaaliturvaa, jotta tavallinen ihminen pärjäisi, sitäkään harvemmin kutsutaan populismiksi.
  • Mutta kun Perussuomalaisten edustaja vaatii tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa, se onkin sitten merkki siitä, että koko puolue on populistinen.

Mikä tässä erottaa Perussuomalaiset muista puolueista - varsinkaan nyt Timo Soinin jälkeisessä kokoonpanossaan? Jos joku esittää omat todelliset näkemyksensä ja tavoitteensa ilman tarkoituksellisen harhaanjohtavia yksinkertaistuksia ja mahdollisimman rehellisesti sellaisina kuin ne ovat, onko sitä mitään syytä leimata populismiksi? Ja jos ei ole, onko jokin syy olettaa, että Perussuomalaiset tai kaikki muissa Euroopan maissa vaikuttavat "populistiset liikkeet" toimisivat useammin tästä poiketen kuin perinteisempien valtapuolueiden edustajat? Vai onko populismiin viittaamisesta tullut vain yksi tapa sanoa, että "he ovat väärässä ajatellessaan noin"? Eikö tuollainen "me-he"-erottelu ole juuri sellainen asia, millä populismi-leimaa välillä perustellaan? Eikö tässä olla jo aika lähellä sitä, että populisteiksi leimaajat olisivatkin itse asiassa itse käyttämänsä määritelmän nojalla itse populisteja?

En väitä, etteikö politiikassa esiintyisi populistista retoriikkaa. Enkä väitä, etteikö se voisi joillakin poliitikoilla tai jopa puolueilla mahdollisesti tavallisempaa kuin toisilla. Tuntuisi kuitenkin järkevämmältä kohdistaa populismin leimakirves heikkoon, vääristelevällä tavalla yksinkertaistavaan tai perusteettoman tarkoitushakuiseen ja älyllisesti epärehelliseen argumentaatioon sen sijaan että määriteltäisiin kokonaisia poliittisia liikkeitä tai edes yksittäisiä poliitikkoja leimallisesti populistisiksi.

Meillä poliittinen kenttä ei onneksi tunnu olevan yhtä pahasti jumissa kuin mitä se on vaikuttanut Ruotsin puolella viime vuosina olleen perinteisempien puolueiden kieltäytyessä yhteistyöstä Ruotsidemokraattien kanssa. Olisi hyvä pitää Suomessa tilanne siltä osin terveempänä myös jatkossa. Perusteettomalla tavalla yleistävä leimakirveiden heiluttelu ei edistä rakentavaa keskustelua, eikä siten myöskään paranna poliittisen toimintaympäristön toimivuutta.

]]>
2 http://jhiden.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274258-populismia-ja-populismia#comments 2019 eduskuntavaalit Media Perussuomalaiset Populismi Sat, 13 Apr 2019 03:48:49 +0000 Johannes Hidén http://jhiden.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274258-populismia-ja-populismia
”Me päätämme, mistä vaaleissa puhutaan” http://bvalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274024-me-paatamme-mista-vaaleissa-puhutaan <p>Siinä se on, toimittajien ammattiliiton Journalisti-lehden päätoimittajan sanoin.</p><p><a href="https://www.journalisti.fi/artikkelit/2019/1/me-ptmme-mist-vaaleissa-puhutaan/">https://www.journalisti.fi/artikkelit/2019/1/me-ptmme-mist-vaaleissa-puhutaan/</a>&nbsp;</p><p>&rdquo;<em>Journalistit ja tiedottajat ovat poliitikkojen ohella avainasemassa siinä, millaisen eduskunnan Suomi huhtikuussa saa. On turha väittää, että medialla olisi pelkkä raportoijan rooli. Me vaikutamme äänestystulokseen ja siihen, millä teemalla vaalit käydään. Moni haluaisi sanella meille, mitä teemoja pitäisi nostaa ja mistä vaieta. Sitä ei pidä sallia, mutta yhtä lailla ei pidä kuvitella, etteivätkö toimittajien valinnat vaikuttaisi. Vaalien teemat eivät ilmesty tyhjästä eivätkä pysy pinnalla itsestään. Me mediassa teemme päätöksiä, joilla on seuraukset, ja tämän tunnustaminen on hyvän vaaliuutisoinnin perusta</em>.&rdquo;</p><p>Tokihan tuo on tiedetty, mutta kovasti asiaa on lähimenneisyydessä yritetty kiistää.</p><p>Ja, kuten nykyään on tapana mediassa niin asiasta ensimmäisenä Puheenvuorossa kertoi <a href="http://selavii.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274011-ylen-uusin-gallup-perussuomalaiset-ykkonen#comment-4146149">Seppo Lavikainen kommentissaan</a>.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Siinä se on, toimittajien ammattiliiton Journalisti-lehden päätoimittajan sanoin.

https://www.journalisti.fi/artikkelit/2019/1/me-ptmme-mist-vaaleissa-puhutaan/ 

Journalistit ja tiedottajat ovat poliitikkojen ohella avainasemassa siinä, millaisen eduskunnan Suomi huhtikuussa saa. On turha väittää, että medialla olisi pelkkä raportoijan rooli. Me vaikutamme äänestystulokseen ja siihen, millä teemalla vaalit käydään. Moni haluaisi sanella meille, mitä teemoja pitäisi nostaa ja mistä vaieta. Sitä ei pidä sallia, mutta yhtä lailla ei pidä kuvitella, etteivätkö toimittajien valinnat vaikuttaisi. Vaalien teemat eivät ilmesty tyhjästä eivätkä pysy pinnalla itsestään. Me mediassa teemme päätöksiä, joilla on seuraukset, ja tämän tunnustaminen on hyvän vaaliuutisoinnin perusta.”

Tokihan tuo on tiedetty, mutta kovasti asiaa on lähimenneisyydessä yritetty kiistää.

Ja, kuten nykyään on tapana mediassa niin asiasta ensimmäisenä Puheenvuorossa kertoi Seppo Lavikainen kommentissaan.

]]>
9 http://bvalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274024-me-paatamme-mista-vaaleissa-puhutaan#comments Eduskuntavaalit Media Thu, 11 Apr 2019 04:31:06 +0000 Birgitta Valonen http://bvalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274024-me-paatamme-mista-vaaleissa-puhutaan
Kohuvideo? http://erkkitapanileskela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273620-kohuvideo <p>Perussuomalaisten vaalivideo aiheutti &quot;kohun&quot; mediassa. Tämä kohu oli valitettavasti tilattu, luultavasti veronmaksajien rahoilla eli puoluetuilla rahoitettu.&nbsp; Suuret mediatalot ohjailevat äänestyskäyttäytymistä parhaiten maksavia tahoja kumartaen ja paskantaen demokratian päälle samalla. Koska vastavoimaa tarvitaan:https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/GD0ZbQ7D85o?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/GD0ZbQ7D85o?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Perussuomalaisten vaalivideo aiheutti "kohun" mediassa. Tämä kohu oli valitettavasti tilattu, luultavasti veronmaksajien rahoilla eli puoluetuilla rahoitettu.  Suuret mediatalot ohjailevat äänestyskäyttäytymistä parhaiten maksavia tahoja kumartaen ja paskantaen demokratian päälle samalla. Koska vastavoimaa tarvitaan:https://www.youtube.com/watch?v=GD0ZbQ7D85o

]]>
6 http://erkkitapanileskela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273620-kohuvideo#comments Demokratia Eduskuntavaalit Media Politiikka Sat, 06 Apr 2019 19:04:28 +0000 erkki leskelä http://erkkitapanileskela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273620-kohuvideo
Tästä ei kerrota ennen vaaleja! http://selavii.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273096-tasta-ei-kerrota-ennen-vaaleja <p><br />Toimitusministeristön (Hallituksen) ehkä viimeiseksi saavutukseksi jäi sieni- ja marjavero. Päätöksestä ei kuitenkaan olla hiiskuttu sanallakaan mediassa tai kandanedustajien suulla, sillä sen on uskottu vaikuttavan niin paljon tulevien vaalien äänestyskäyttäytymiseen.</p><p>Juha Sipilän hallitus sai 8.3.2019 juuri ennen eroilmoitusta äänestettyä aloitteesta joka koski luonnontuotteiden verottamista (HE 29/2019, 8.3.2019/457). Aloitteen sisällön mukaan kaikki yksityistenkin myyntiin tarkoitetut sienet ja marjat tuli näin ollen arvonlisäveron piiriin. Vero on 14% kuten monilla muillakin elintarvikkeilla.</p><p>Omasta mielestäni laki on täysin epäonnistunut monilta osin. Esimerkiksi laissa kerrotaan, että &quot;henkilön on viipymättä ilmoitetava myynneistään tulorekisteriin, viimeistään (5) viisi vuorokautta myynnistä&quot;.&nbsp;</p><p>Laissa ei ole ollenkaan huomioitu valvontaa ja kuinka tuota mitenkään pystyttäisiin valvomaan jos mummeli myy marjat naapurilleen. Käsittämättömän huonosti valmisteltu laki!</p><p>Hyöty valtiollekin on mitätön, sillä sieni- ja marjaverosta on laskettu saatavan vain n. 3,3 miljoonaa euroa vuosittain.&nbsp;</p><p>Lakia on perusteltu yleisesti EU:n kansalaisten tasavertaisella kohtelulla. Perusteluissa on viitattu mm. Italian tattien keruu maksuun. Italiassa on lailla määrätty 50&euro; vuosimaksu tattien kerääjille ja tuolla summalla saa kerätä vain 3kg. tatteja/hlö.</p><p>Mielestäni laki on palautettava seuraavan eduskunnan uudelleen käsiteltäväksi heti uuden hallituksen astuessa toimikaudelleen. Piste!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>
Toimitusministeristön (Hallituksen) ehkä viimeiseksi saavutukseksi jäi sieni- ja marjavero. Päätöksestä ei kuitenkaan olla hiiskuttu sanallakaan mediassa tai kandanedustajien suulla, sillä sen on uskottu vaikuttavan niin paljon tulevien vaalien äänestyskäyttäytymiseen.

Juha Sipilän hallitus sai 8.3.2019 juuri ennen eroilmoitusta äänestettyä aloitteesta joka koski luonnontuotteiden verottamista (HE 29/2019, 8.3.2019/457). Aloitteen sisällön mukaan kaikki yksityistenkin myyntiin tarkoitetut sienet ja marjat tuli näin ollen arvonlisäveron piiriin. Vero on 14% kuten monilla muillakin elintarvikkeilla.

Omasta mielestäni laki on täysin epäonnistunut monilta osin. Esimerkiksi laissa kerrotaan, että "henkilön on viipymättä ilmoitetava myynneistään tulorekisteriin, viimeistään (5) viisi vuorokautta myynnistä". 

Laissa ei ole ollenkaan huomioitu valvontaa ja kuinka tuota mitenkään pystyttäisiin valvomaan jos mummeli myy marjat naapurilleen. Käsittämättömän huonosti valmisteltu laki!

Hyöty valtiollekin on mitätön, sillä sieni- ja marjaverosta on laskettu saatavan vain n. 3,3 miljoonaa euroa vuosittain. 

Lakia on perusteltu yleisesti EU:n kansalaisten tasavertaisella kohtelulla. Perusteluissa on viitattu mm. Italian tattien keruu maksuun. Italiassa on lailla määrätty 50€ vuosimaksu tattien kerääjille ja tuolla summalla saa kerätä vain 3kg. tatteja/hlö.

Mielestäni laki on palautettava seuraavan eduskunnan uudelleen käsiteltäväksi heti uuden hallituksen astuessa toimikaudelleen. Piste!

]]>
7 http://selavii.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273096-tasta-ei-kerrota-ennen-vaaleja#comments Kansanedustajat Media Sieni- ja marjavero Sun, 31 Mar 2019 21:04:14 +0000 Seppo Lavikainen http://selavii.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273096-tasta-ei-kerrota-ennen-vaaleja
Faktat ja tarkastajat http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273000-faktat-ja-tarkastajat <p>&nbsp;</p><p>Aloitetaan kaukaa. Ja aloitetaan vaalitenteistä. Ennen ne olivat yksinkertaisia: toimittaja kysyi ja ehdokas vastaisi, tai oli vastaavinaan. Ja sen jälkeen vastuu siirtyi kuulijalla tai katsojalle. Piti päätellä, miten ehdokas osasi tai halusi vastata kysymyksiin. Miten sanavalmis, empaattinen ja asiantunteva hän oli.</p><p>Ajat muuttuvat. Mutta ei välttämättä hyvään suuntaan. Nykyään vaalitentit muistuttavat enemmänkin oikeuden istuntoa, tosin sillä varauksella, että äänessä ovat vain syyttäjät ja tuomarit. Ehdokkaan kuulustelu ehkä jollain tavoin muistuttaa vanhanaikaista haastattelua, mutta muuten lavaesiintyminen on uutta. On ensinnäkin asiantuntijoita, jotka valistavat kuulijoita siitä, millaisen &rdquo;eläimen&rdquo; kanssa he joutuvat/joutuivat tekemisiin. Sen jälkeen loppuarvio (tuomio) vielä päätetään faktantarkastajien toimesta. He kertovat, mitkä ja miten vastaukset olivat väärin. Toistaiseksi he vielä välttävät suoraan sanomasta, kuku ehdokas on huono ja kuka hyvä, mutta ehkä siihenkin vielä mennään.</p><p>Tällainen formaatti voisi ehkä menetellä, jos meillä olisi kakkien puolueiden ja aatesuuntien yläpuolella olevia ihmisiä, jonkinlaisia superasiantuntijoita. Mutta ei meillä tietenkään ole sellaisia. Vaikuttaa vain siltä, että toimittajat luulottelevat olevansa sellaisia, ikään kuin toimittajan tai yleensä media-ammattilaisen suojaväri tekisi heistä poliitikkojen yläpuolella olevia arvoista ja ennakkoluuloista vapaita arvostelutuomareita.</p><p>Kuitenkin tiedämme, että toimittajat jos ketkä ovat poliittisesti äärimmäisen aktiivisia ja kantaa ottavia. Myös on selvää, että heidän aatteellinen taustansa ei ole suinkaan suuntaud lähelle jonkinlaista &rdquo;keskustaa&rdquo;, on mitta-akseli sitten oikeista/vasemmisto, nationalismi/globalismi tai joku muu.</p><p>Faktojen tarkastaminen kuulostaa kunnioitettavalta tehtävältä, mutta en oikein vakuuttunut siitä, että nykyinen toimittajavetoinen järjestelmä toimii &rdquo;oikein&rdquo;. Faktat ovat usein äärimmäisen monimutkaisia, eikä asiaa voi ratkaista sillä, kuka faktan esittäjä edustaa arvovaltaisinta tahoa (esimerkiksi ministeriötä) tai kuuluisinta &rdquo;nimeä&rdquo; (ns. asiantuntijaa). Suomessa tosin auktoriteettien kunnioitus on huippuluokkaa. Jos joku x ministeriön kesäapulainen antaa vastauksen kysymykseen, on se monta kertaa painavampi, kuin jos joku organisaatioiden ulkopuolinen asiantuntija antaisi arvionsa. Ongelma on myös tilastoissa; niitä on helppo lukea kuin &rdquo;piru raamattua&rdquo;, mutta jos ei ole hyvin perehtynyt tilastoihin &amp; otantaan &amp; ekonometriaan, tuloksena on usein niitä kuuluisia &rdquo;tilastollisia valheita&rdquo;. Näissä asioissa toimittajat joutuvat turvautumaan toisen käden tietoihin ja kun &rdquo;toisetkin kädet&rdquo; ovat usein sitä &rdquo;toista mieltä&rdquo;, totuus helposti hämärtyy.</p><p>Ajatellaan vaikka paljon puhuttua arviota siitä, miten paljon (nyt jo irtisanoutuneen) hallituksen toimet ovat vaikuttaneet työllisyyteen. Kysymys on todellista poliittista dynamiittia, koska hallituspuolueiden vaalikampanjassa pyritään kertomaan, että lähes kaikki oli hallitukisen ansiota opposition kertoessa, jossa kyse oli vain yleisestä suhdannekehityksestä. Mutta miten tiedotusvälineet voivat toimia tällaisessa asiassa erotuomarina. Yleensä tuomarointi on perustunut siihen (tietääkseni) ainoaan laskelmaan, joka on tehty, eli ETLA:n marraskuussa julkaisemaan arvioon. Sitäkin arviota voi lukea monella eri tavalla riippuen siitä, tarkastellaanko ns. toteutuneita vaikutuksia vai myös niiden ja tulevien vaikutusten summaa (ks. alla oleva linkki). Oireellista oli sekin, että laskelmien lopputulosta vielä korjailtiin jälkikäteen. En todellakaan kadehdi laskelman tekijöitä, koska politiikkapaketissa on/oli sellaisia elementtejä, joista ei oikein voi sanoa mitään. Voisi kuvitella, että esimerkiksi veronalennuksilta olisi helppo tehdä arvioita, mutta kun kyse on osin odotetuista muutoksista tilanteessa, jos valtion talous oli jo alkutilanteessa alijäämäinen alijäämän (kaiken muun ollessa ennallaan) kasvaessa, ei lopputulosta saa selville ainakaan taulukkolaskennalla. &nbsp;</p><p>Vielä hankalampia ovat kysymykset ilmaston muutoksesta (ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä). Tarjolla on tietenkin ns. virallinen totuus ja se tarjoaa helpon tavan luokitella vastaukset &rdquo;oikeiksi&rdquo; tai &rdquo;vääriksi&rdquo;. Oikeita vastauksia ovat tietenkin ne, joissa tavoitteellinen elintaso on lähellä Pohjois-Koreaa (ei autoja, ei lihaa, ei turistimatkoja ulkomaille, ei lämpimän veden ja &rdquo;liiallisen&rdquo; huoneenlämmön tuhlausta, ihmisen tehovalvontaa, &hellip;) ja automaattisesti vääriä ovat vastaukset, joissa ehdotetaan asioiden perusteellisempaa selvittämistä (ei ehditä, aikaa katastrofiin on vain kuusi vuotta). Syytetyn on myönnettävä olevansa samaa mieltä kuin WWF, eli että suomalaisen ekologinen jalanjälki on 3.6 -kertainen maapallon &rdquo;selviytymiskykyyn&rdquo; verrattuna; mallimaaksi on siten otettava Eritrea, jos luku on kymmenen kertaa pienempi. Sillä ei tietenkään ole mitään väliä, että siellä väestönkasvu on 3.3 % vuodessa (väestö tuplaantuu vajassa 22 vuodessa). Energian kulutus ym. kun lasketaan per capita -termein. Sivumennen sanoen ihmetyttää, että kaikilla &rdquo;ilmaston ja ihmisoikeuksien puolesta&rdquo; puhuvilla järjestöillä on automaattisesti asiantuntija-asema ja niiden kaikki tiedotteet julkaistaan maksutta tiedotusvälineissä.</p><p>Tuntuu tietysti hullulta, jos joku lupaa ihan päättömiä ohjelmissaan (esimerkiksi, että kaikille maksettava kansalaispalkka kustantaa vain 500 miljoonaa valtiolle). Mutta on sittenkin parasta, että ihmiset saavat itse päätellä, onko lupaus järkevä vai hullu. Ja kyllä poliittinen kilpailu pitää huolen siitä, että hullut ideat ammutaan alas. Eivät ihmiset todellakaan tarvitse mitään älyllistä holhousta, ei vaikka holhousta tarjoavat olisivat kuinka toista mieltä. &nbsp;</p><p><a href="https://www.etla.fi/ajankohtaista/etla-puolet-tyopaikkojen-lisayksesta-politiikan-ansiota/">https://www.etla.fi/ajankohtaista/etla-puolet-tyopaikkojen-lisayksesta-politiikan-ansiota/</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Aloitetaan kaukaa. Ja aloitetaan vaalitenteistä. Ennen ne olivat yksinkertaisia: toimittaja kysyi ja ehdokas vastaisi, tai oli vastaavinaan. Ja sen jälkeen vastuu siirtyi kuulijalla tai katsojalle. Piti päätellä, miten ehdokas osasi tai halusi vastata kysymyksiin. Miten sanavalmis, empaattinen ja asiantunteva hän oli.

Ajat muuttuvat. Mutta ei välttämättä hyvään suuntaan. Nykyään vaalitentit muistuttavat enemmänkin oikeuden istuntoa, tosin sillä varauksella, että äänessä ovat vain syyttäjät ja tuomarit. Ehdokkaan kuulustelu ehkä jollain tavoin muistuttaa vanhanaikaista haastattelua, mutta muuten lavaesiintyminen on uutta. On ensinnäkin asiantuntijoita, jotka valistavat kuulijoita siitä, millaisen ”eläimen” kanssa he joutuvat/joutuivat tekemisiin. Sen jälkeen loppuarvio (tuomio) vielä päätetään faktantarkastajien toimesta. He kertovat, mitkä ja miten vastaukset olivat väärin. Toistaiseksi he vielä välttävät suoraan sanomasta, kuku ehdokas on huono ja kuka hyvä, mutta ehkä siihenkin vielä mennään.

Tällainen formaatti voisi ehkä menetellä, jos meillä olisi kakkien puolueiden ja aatesuuntien yläpuolella olevia ihmisiä, jonkinlaisia superasiantuntijoita. Mutta ei meillä tietenkään ole sellaisia. Vaikuttaa vain siltä, että toimittajat luulottelevat olevansa sellaisia, ikään kuin toimittajan tai yleensä media-ammattilaisen suojaväri tekisi heistä poliitikkojen yläpuolella olevia arvoista ja ennakkoluuloista vapaita arvostelutuomareita.

Kuitenkin tiedämme, että toimittajat jos ketkä ovat poliittisesti äärimmäisen aktiivisia ja kantaa ottavia. Myös on selvää, että heidän aatteellinen taustansa ei ole suinkaan suuntaud lähelle jonkinlaista ”keskustaa”, on mitta-akseli sitten oikeista/vasemmisto, nationalismi/globalismi tai joku muu.

Faktojen tarkastaminen kuulostaa kunnioitettavalta tehtävältä, mutta en oikein vakuuttunut siitä, että nykyinen toimittajavetoinen järjestelmä toimii ”oikein”. Faktat ovat usein äärimmäisen monimutkaisia, eikä asiaa voi ratkaista sillä, kuka faktan esittäjä edustaa arvovaltaisinta tahoa (esimerkiksi ministeriötä) tai kuuluisinta ”nimeä” (ns. asiantuntijaa). Suomessa tosin auktoriteettien kunnioitus on huippuluokkaa. Jos joku x ministeriön kesäapulainen antaa vastauksen kysymykseen, on se monta kertaa painavampi, kuin jos joku organisaatioiden ulkopuolinen asiantuntija antaisi arvionsa. Ongelma on myös tilastoissa; niitä on helppo lukea kuin ”piru raamattua”, mutta jos ei ole hyvin perehtynyt tilastoihin & otantaan & ekonometriaan, tuloksena on usein niitä kuuluisia ”tilastollisia valheita”. Näissä asioissa toimittajat joutuvat turvautumaan toisen käden tietoihin ja kun ”toisetkin kädet” ovat usein sitä ”toista mieltä”, totuus helposti hämärtyy.

Ajatellaan vaikka paljon puhuttua arviota siitä, miten paljon (nyt jo irtisanoutuneen) hallituksen toimet ovat vaikuttaneet työllisyyteen. Kysymys on todellista poliittista dynamiittia, koska hallituspuolueiden vaalikampanjassa pyritään kertomaan, että lähes kaikki oli hallitukisen ansiota opposition kertoessa, jossa kyse oli vain yleisestä suhdannekehityksestä. Mutta miten tiedotusvälineet voivat toimia tällaisessa asiassa erotuomarina. Yleensä tuomarointi on perustunut siihen (tietääkseni) ainoaan laskelmaan, joka on tehty, eli ETLA:n marraskuussa julkaisemaan arvioon. Sitäkin arviota voi lukea monella eri tavalla riippuen siitä, tarkastellaanko ns. toteutuneita vaikutuksia vai myös niiden ja tulevien vaikutusten summaa (ks. alla oleva linkki). Oireellista oli sekin, että laskelmien lopputulosta vielä korjailtiin jälkikäteen. En todellakaan kadehdi laskelman tekijöitä, koska politiikkapaketissa on/oli sellaisia elementtejä, joista ei oikein voi sanoa mitään. Voisi kuvitella, että esimerkiksi veronalennuksilta olisi helppo tehdä arvioita, mutta kun kyse on osin odotetuista muutoksista tilanteessa, jos valtion talous oli jo alkutilanteessa alijäämäinen alijäämän (kaiken muun ollessa ennallaan) kasvaessa, ei lopputulosta saa selville ainakaan taulukkolaskennalla.  

Vielä hankalampia ovat kysymykset ilmaston muutoksesta (ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä). Tarjolla on tietenkin ns. virallinen totuus ja se tarjoaa helpon tavan luokitella vastaukset ”oikeiksi” tai ”vääriksi”. Oikeita vastauksia ovat tietenkin ne, joissa tavoitteellinen elintaso on lähellä Pohjois-Koreaa (ei autoja, ei lihaa, ei turistimatkoja ulkomaille, ei lämpimän veden ja ”liiallisen” huoneenlämmön tuhlausta, ihmisen tehovalvontaa, …) ja automaattisesti vääriä ovat vastaukset, joissa ehdotetaan asioiden perusteellisempaa selvittämistä (ei ehditä, aikaa katastrofiin on vain kuusi vuotta). Syytetyn on myönnettävä olevansa samaa mieltä kuin WWF, eli että suomalaisen ekologinen jalanjälki on 3.6 -kertainen maapallon ”selviytymiskykyyn” verrattuna; mallimaaksi on siten otettava Eritrea, jos luku on kymmenen kertaa pienempi. Sillä ei tietenkään ole mitään väliä, että siellä väestönkasvu on 3.3 % vuodessa (väestö tuplaantuu vajassa 22 vuodessa). Energian kulutus ym. kun lasketaan per capita -termein. Sivumennen sanoen ihmetyttää, että kaikilla ”ilmaston ja ihmisoikeuksien puolesta” puhuvilla järjestöillä on automaattisesti asiantuntija-asema ja niiden kaikki tiedotteet julkaistaan maksutta tiedotusvälineissä.

Tuntuu tietysti hullulta, jos joku lupaa ihan päättömiä ohjelmissaan (esimerkiksi, että kaikille maksettava kansalaispalkka kustantaa vain 500 miljoonaa valtiolle). Mutta on sittenkin parasta, että ihmiset saavat itse päätellä, onko lupaus järkevä vai hullu. Ja kyllä poliittinen kilpailu pitää huolen siitä, että hullut ideat ammutaan alas. Eivät ihmiset todellakaan tarvitse mitään älyllistä holhousta, ei vaikka holhousta tarjoavat olisivat kuinka toista mieltä.  

https://www.etla.fi/ajankohtaista/etla-puolet-tyopaikkojen-lisayksesta-politiikan-ansiota/

]]>
30 http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273000-faktat-ja-tarkastajat#comments Media Vaalit Yleisradio Sat, 30 Mar 2019 19:09:49 +0000 Matti Viren http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273000-faktat-ja-tarkastajat
Postin ja muiden valtionyhtiöiden johtajien palkkoihin jokin roti http://tuomaskoivuniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272924-postin-ja-muiden-valtionyhtioiden-johtajien-palkkoihin-jokin-roti <p>Yksi tavallisimmista aiheista, mistä tätä nykyä eri lehtien toimituksen tai konttorin väelle valitetaan, on postin kulkemisen ongelmat. Oman työnantajani kohdalla aiheesta on kevään aikana tullut kymmeniä yhteydenottoja siitä syystä, että lehti ei ole ilmestymispäivänä tullut tilaajalle ajallaan omalla ilmestymisalueellamme.</p><p>Lehden edustajina olemme usein joutuneet pahoittelemaan tilannetta, joka on johtunut meistä riippumattomista syistä. Ostamme lehtien jakelupalvelun Postilta, joten oletuksemme on, että palvelu toimii, varsinkin, kun jakeluhinnat ovat viime vuosina nousseet joka vuosi ja merkittävillä korotuksilla.</p><p>Postin jaettavien kirjeiden määrät ovat laskeneet viime vuosina rajusti sähköisten palveluiden kasvaessa. Tänään yritysten laskut ja kirjeet tai ihmisten tervehdykset toisilleen kulkevat kovin usein valokuituyhteyksiä pitkin. Toisaalta, ihmiset ostavat paljon kulutustavaroita verkosta, minkä taas ajattelisi lisäävään postin kuljetuspalveluiden tarvetta. Kaikesta huolimatta jakelumäärien alentuminen ja sähköinen aikakausi on tuonut valtionyhtiölle paineita säästöihin ja toiminnan rationalisointiin. Väkeä on irtisanottu, toimintaa ulkoistettu Viroon ja Postin omia toimipisteitä lakkautettu urakalla.</p><p>Kun palveluostajien hintoja on korotettu sekä toiminnasta ja väestä säästetty, oli siksi hieman <a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/toita-tallinnaan-siirtavan-valtionyhtio-postin-toimitusjohtajalle-ennatystili/268e5c31-d54c-4db1-85f1-e898dba111ad">hämmentävää lukea maanantain Kauppalehdestä, miten Posti Oyj:n toimitusjohtaja <strong>Heikki Malinen</strong> tienasi viime vuonna &rdquo;ennätystilin&rdquo;</a>. Palkkaa hänelle maksettiin hieman yli 610&thinsp;000 euroa, lyhyen aikavälin bonusta 83&thinsp;000 euroa ja pitkän aikavälin bonusta noin 294&thinsp;000 euroa. Kuukausiansioksi muutettuna mies tienaa siis noin 82&thinsp;000 euroa.</p><p>Kova palkka yritysjohtajalle, joka johtaa valtionyhtiötä ja jolla on lähtökohtaisesti merkittävä markkina-asema omalla toimialallaan suhteessa kilpailijoihin ja asiakkaisiin. Vertailun vuoksi voi todeta, että tasavallan presidentille maksetaan vuodessa palkkiota 126&thinsp;000 euroa. Pääministerin kuukausipalkkio on hieman yli 11&thinsp;000 euroa ja ministerin vajaat 9&thinsp;300 euroa.</p><p>Valtionyhtiöiden sekä muidenkin veronmaksajien rahoilla pyöritettävien yritysten johtajien palkkoihin tulisi saada joku roti. Toivottavasti eduskuntavaalien jälkeen valtaan astuva uusi hallitus puuttuu asiaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yksi tavallisimmista aiheista, mistä tätä nykyä eri lehtien toimituksen tai konttorin väelle valitetaan, on postin kulkemisen ongelmat. Oman työnantajani kohdalla aiheesta on kevään aikana tullut kymmeniä yhteydenottoja siitä syystä, että lehti ei ole ilmestymispäivänä tullut tilaajalle ajallaan omalla ilmestymisalueellamme.

Lehden edustajina olemme usein joutuneet pahoittelemaan tilannetta, joka on johtunut meistä riippumattomista syistä. Ostamme lehtien jakelupalvelun Postilta, joten oletuksemme on, että palvelu toimii, varsinkin, kun jakeluhinnat ovat viime vuosina nousseet joka vuosi ja merkittävillä korotuksilla.

Postin jaettavien kirjeiden määrät ovat laskeneet viime vuosina rajusti sähköisten palveluiden kasvaessa. Tänään yritysten laskut ja kirjeet tai ihmisten tervehdykset toisilleen kulkevat kovin usein valokuituyhteyksiä pitkin. Toisaalta, ihmiset ostavat paljon kulutustavaroita verkosta, minkä taas ajattelisi lisäävään postin kuljetuspalveluiden tarvetta. Kaikesta huolimatta jakelumäärien alentuminen ja sähköinen aikakausi on tuonut valtionyhtiölle paineita säästöihin ja toiminnan rationalisointiin. Väkeä on irtisanottu, toimintaa ulkoistettu Viroon ja Postin omia toimipisteitä lakkautettu urakalla.

Kun palveluostajien hintoja on korotettu sekä toiminnasta ja väestä säästetty, oli siksi hieman hämmentävää lukea maanantain Kauppalehdestä, miten Posti Oyj:n toimitusjohtaja Heikki Malinen tienasi viime vuonna ”ennätystilin”. Palkkaa hänelle maksettiin hieman yli 610 000 euroa, lyhyen aikavälin bonusta 83 000 euroa ja pitkän aikavälin bonusta noin 294 000 euroa. Kuukausiansioksi muutettuna mies tienaa siis noin 82 000 euroa.

Kova palkka yritysjohtajalle, joka johtaa valtionyhtiötä ja jolla on lähtökohtaisesti merkittävä markkina-asema omalla toimialallaan suhteessa kilpailijoihin ja asiakkaisiin. Vertailun vuoksi voi todeta, että tasavallan presidentille maksetaan vuodessa palkkiota 126 000 euroa. Pääministerin kuukausipalkkio on hieman yli 11 000 euroa ja ministerin vajaat 9 300 euroa.

Valtionyhtiöiden sekä muidenkin veronmaksajien rahoilla pyöritettävien yritysten johtajien palkkoihin tulisi saada joku roti. Toivottavasti eduskuntavaalien jälkeen valtaan astuva uusi hallitus puuttuu asiaan.

]]>
1 http://tuomaskoivuniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272924-postin-ja-muiden-valtionyhtioiden-johtajien-palkkoihin-jokin-roti#comments Media Palkka Politiikka Posti Valtionyhtiö Fri, 29 Mar 2019 18:18:35 +0000 Tuomas Koivuniemi http://tuomaskoivuniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272924-postin-ja-muiden-valtionyhtioiden-johtajien-palkkoihin-jokin-roti
Uusi mediastandardi on luotu http://suburbian.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272786-uusi-mediastandardi-on-luotu <p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Nyt kun Suomen mediaa manipuloiva taho on passiivinen saamme seurata minkälaista raportoinnin ja lööppijulkisuuden ja asiantuntijoille tilaa antamisen kuuluu olla tälläisen kuohuttavan tapauksen tullessa esiin.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Median on nyt muodostettava tästä standardi ja tiedostettava se kuinka ja minkälaisin seurauksin se on mennyt persujen ohjattaviksi. Suomi on sivuistysvaltio ja on kaikkien harteilla pitää se sellaisena.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>             Nyt kun Suomen mediaa manipuloiva taho on passiivinen saamme seurata minkälaista raportoinnin ja lööppijulkisuuden ja asiantuntijoille tilaa antamisen kuuluu olla tälläisen kuohuttavan tapauksen tullessa esiin.

             Median on nyt muodostettava tästä standardi ja tiedostettava se kuinka ja minkälaisin seurauksin se on mennyt persujen ohjattaviksi. Suomi on sivuistysvaltio ja on kaikkien harteilla pitää se sellaisena.

]]>
14 http://suburbian.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272786-uusi-mediastandardi-on-luotu#comments Media Thu, 28 Mar 2019 08:43:13 +0000 Sini Lappalainen http://suburbian.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272786-uusi-mediastandardi-on-luotu
Saako sanoa? http://katimartinson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272608-saako-sanoa <p>Keskustelukulttuuri on mennyt Suomessa oudoksi. Mielipiteen kertominen julkisesti saa liikkeelle laumat, joiden ainoana pyrkimyksenä tuntuu olevan sanojan vaientaminen. Kaikki kriittiseksi tulkitut kysymyksetkin ovat pahasta. Kun useampi puoluejohtaja näyttää hyväksyvän miljardiluokan käpin lupaustensa ja rahoituskeinojensa välille, on asiasta kysyminen irvailua ja vihapuhetta.</p><p>Yksi mielenkiintoinen ryhmä ovat tieteilijöinä esiintyvät keskustelijat. Puhutaan kyllä tieteentekijän hattu päässä, mutta ajatukset ovat lähes uskonnollista tasoa olevaa ideologista huttua. Objektiivisuus ja lähdekritiikki ovat asioita, joiden perään ei saisi kysellä. Tämä on ihan hullunkurista. Itse olen juuri ymmärtänyt, että näihin asioihin tutkijakoulutus antaa eväitä, jos johonkin.</p><p>Toinen mielenkiintoinen ryhmä ovat verovaroin kustannetun median työntekijät. Etenkin nykyisen päätoimittajan kaudella Yle on vetäytynyt bunkkeriinsa ja yhtiön näkyvimmät keskustelijat on ulkoistettu. Suomessa ei enää ole sopivaa harrastaa mediakritiikkiäkään, eikä sitä varten tarvita ohjelmiakaan. Jos kysyy uutislähteistä tai -kriteereistä, joutuu helposti suljetuksi keskustelun ulkopuolelle &rdquo;trollina&rdquo;.</p><p>On myös tapauksia, joissa kaksi edellistä yhdistyvät. Silloin ei kai oikein mitään tai millään tavalla eriävää mielipidettä saa tuoda esiin. Kuplista rakennetaan tiukempia kuin koskaan. Internetistä piti alunperin tulla demokratian kehto ja kansalaiskeskustelun väylä, mutta se tuntuu nyt erityisen tulehtuneelta dystopialta.</p><p>Mikä on vihapuhetta? Suomessa on esimerkkejä vainoamisesta ja maalittamisesta, joilla ollaan aiheutettu ihan kohtuutonta kärsimystä yksittäisille henkilöille. Meillä on myös provokaatioita, joilla pyritään häiritsemään ja lietsomaan väkivaltaa, jotta voitaisiin itse esiintyä uhrina ja saada marttyyrin kaapua omaan niskaan. Kaikilla tulee olla aidosti mahdollisuus kansalaisoikeuksiensa toteuttamiseen. Ihan kaikkea ei voi sananvapauden nimissä tehdä.</p><p>Vihapuhetta ei kuitenkaan ole se, että ollaan eri mieltä tai että ollaan kriittisiä. Vihapuhetta ei ole argumentaation heikkouksien osoittaminen. Vihapuhetta ei ole olla epäsuositusti jotain mieltä. Vihapuhetta ei ole itsessään edes se, että on suvaitsematon.</p><p>Jo vuosia Euroopassa ja laajemminkin maailmalla populismin ja erityisesti äärioikeiston nousu on nähty demokratian uhkana. Demokratiaa uhkaavana on myös nähty islamisaatio ja kulttuurien törmäyksissä syntyvät arvoristiriidat.</p><p>Demokratian uhkana olisi kuitenkin hyvä tunnistaa myös muunlaisia kehityskulkuja. Suomessakin on useampia puolueita, joiden liepeillä enemmän tai vähemmän hyväksyttynä pyörii anarkistisia, väkivaltaisia ja militantteja ryhmittymiä. Näille kuplille yhteistä on, että tarkoituksen katsotaan pyhittävän keinot ja omaan ryhmittymään sovelletaan erilaisia moraalikäsityksiä kuin vastapuoleen.</p><p>Demokratian uhkana voidaan nähdä valeagendat ja orwellilainen todellisuus. Suvaitsevaiset ovatkin oikeasti pseudosuvaitsevaisia, jotka eivät suvaitse kuin samaa mieltä olevia ja oikealla tavalla eri mielisiä. Keskustelua ei tarvita, koska totuudet saadaan politrukeilta ja niihin uskotaan lähes hengellisellä kulmalla.</p><p>Demokratia tarvitsee itsenäisesti ajattelevia ja omia mielipiteitä muodostavia kansalaisia. Demokratia tarvitsee ihmisiä, jotka kertovat mielipiteensä ja tuovat ajatuksensa julki. Demokratia tarvitsee myös &rdquo;tyhmien&rdquo; puheenvuorojen pitäjiä. Erimieliset vaientamalla ei rakenneta demokratiaa.</p><p>Demokratia tarvitsee myös rehellisyyttä. Jos on pakko ryhtyä ideologisesti tai uskonnollisesti fanaattiseksi, tieteilijän hattu kannattaa riisua päästä. Mediankin on herättävä. Lähdekritiikki ja taustojen tarkastaminen on tarpeen. Sen lisäksi journalismin pitää olla läpinäkyvää ja moniarvoista. Esimerkiksi verovaroin rahoitettu Yle ei nyt näitä edellytyksiä täytä.</p><p>Demokratiaa edellyttää keskustelua. Vastakkainasettelujen ja konfrontaatioiden purkaminen edellyttää keskustelua. Yhteiskunnan rakentaminen edellyttää yhteistyötä myös muiden kuin omien kavereiden kanssa. Suomalainen demokratia kaipaa pelastajakseen rohkeita kansalaisia. Samaan aikaan myös rakenteiden siivoaminen on tarpeen. Sen voisi aloittaa vaikkapa yliopistojen moniarvoisuudesta ja Ylen pilkkomisesta.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskustelukulttuuri on mennyt Suomessa oudoksi. Mielipiteen kertominen julkisesti saa liikkeelle laumat, joiden ainoana pyrkimyksenä tuntuu olevan sanojan vaientaminen. Kaikki kriittiseksi tulkitut kysymyksetkin ovat pahasta. Kun useampi puoluejohtaja näyttää hyväksyvän miljardiluokan käpin lupaustensa ja rahoituskeinojensa välille, on asiasta kysyminen irvailua ja vihapuhetta.

Yksi mielenkiintoinen ryhmä ovat tieteilijöinä esiintyvät keskustelijat. Puhutaan kyllä tieteentekijän hattu päässä, mutta ajatukset ovat lähes uskonnollista tasoa olevaa ideologista huttua. Objektiivisuus ja lähdekritiikki ovat asioita, joiden perään ei saisi kysellä. Tämä on ihan hullunkurista. Itse olen juuri ymmärtänyt, että näihin asioihin tutkijakoulutus antaa eväitä, jos johonkin.

Toinen mielenkiintoinen ryhmä ovat verovaroin kustannetun median työntekijät. Etenkin nykyisen päätoimittajan kaudella Yle on vetäytynyt bunkkeriinsa ja yhtiön näkyvimmät keskustelijat on ulkoistettu. Suomessa ei enää ole sopivaa harrastaa mediakritiikkiäkään, eikä sitä varten tarvita ohjelmiakaan. Jos kysyy uutislähteistä tai -kriteereistä, joutuu helposti suljetuksi keskustelun ulkopuolelle ”trollina”.

On myös tapauksia, joissa kaksi edellistä yhdistyvät. Silloin ei kai oikein mitään tai millään tavalla eriävää mielipidettä saa tuoda esiin. Kuplista rakennetaan tiukempia kuin koskaan. Internetistä piti alunperin tulla demokratian kehto ja kansalaiskeskustelun väylä, mutta se tuntuu nyt erityisen tulehtuneelta dystopialta.

Mikä on vihapuhetta? Suomessa on esimerkkejä vainoamisesta ja maalittamisesta, joilla ollaan aiheutettu ihan kohtuutonta kärsimystä yksittäisille henkilöille. Meillä on myös provokaatioita, joilla pyritään häiritsemään ja lietsomaan väkivaltaa, jotta voitaisiin itse esiintyä uhrina ja saada marttyyrin kaapua omaan niskaan. Kaikilla tulee olla aidosti mahdollisuus kansalaisoikeuksiensa toteuttamiseen. Ihan kaikkea ei voi sananvapauden nimissä tehdä.

Vihapuhetta ei kuitenkaan ole se, että ollaan eri mieltä tai että ollaan kriittisiä. Vihapuhetta ei ole argumentaation heikkouksien osoittaminen. Vihapuhetta ei ole olla epäsuositusti jotain mieltä. Vihapuhetta ei ole itsessään edes se, että on suvaitsematon.

Jo vuosia Euroopassa ja laajemminkin maailmalla populismin ja erityisesti äärioikeiston nousu on nähty demokratian uhkana. Demokratiaa uhkaavana on myös nähty islamisaatio ja kulttuurien törmäyksissä syntyvät arvoristiriidat.

Demokratian uhkana olisi kuitenkin hyvä tunnistaa myös muunlaisia kehityskulkuja. Suomessakin on useampia puolueita, joiden liepeillä enemmän tai vähemmän hyväksyttynä pyörii anarkistisia, väkivaltaisia ja militantteja ryhmittymiä. Näille kuplille yhteistä on, että tarkoituksen katsotaan pyhittävän keinot ja omaan ryhmittymään sovelletaan erilaisia moraalikäsityksiä kuin vastapuoleen.

Demokratian uhkana voidaan nähdä valeagendat ja orwellilainen todellisuus. Suvaitsevaiset ovatkin oikeasti pseudosuvaitsevaisia, jotka eivät suvaitse kuin samaa mieltä olevia ja oikealla tavalla eri mielisiä. Keskustelua ei tarvita, koska totuudet saadaan politrukeilta ja niihin uskotaan lähes hengellisellä kulmalla.

Demokratia tarvitsee itsenäisesti ajattelevia ja omia mielipiteitä muodostavia kansalaisia. Demokratia tarvitsee ihmisiä, jotka kertovat mielipiteensä ja tuovat ajatuksensa julki. Demokratia tarvitsee myös ”tyhmien” puheenvuorojen pitäjiä. Erimieliset vaientamalla ei rakenneta demokratiaa.

Demokratia tarvitsee myös rehellisyyttä. Jos on pakko ryhtyä ideologisesti tai uskonnollisesti fanaattiseksi, tieteilijän hattu kannattaa riisua päästä. Mediankin on herättävä. Lähdekritiikki ja taustojen tarkastaminen on tarpeen. Sen lisäksi journalismin pitää olla läpinäkyvää ja moniarvoista. Esimerkiksi verovaroin rahoitettu Yle ei nyt näitä edellytyksiä täytä.

Demokratiaa edellyttää keskustelua. Vastakkainasettelujen ja konfrontaatioiden purkaminen edellyttää keskustelua. Yhteiskunnan rakentaminen edellyttää yhteistyötä myös muiden kuin omien kavereiden kanssa. Suomalainen demokratia kaipaa pelastajakseen rohkeita kansalaisia. Samaan aikaan myös rakenteiden siivoaminen on tarpeen. Sen voisi aloittaa vaikkapa yliopistojen moniarvoisuudesta ja Ylen pilkkomisesta.

 

]]>
5 http://katimartinson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272608-saako-sanoa#comments Demokratia Kuplat Media Tiede Vihapuhe Tue, 26 Mar 2019 11:32:56 +0000 Kati Martinson http://katimartinson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272608-saako-sanoa
Paula ja Donald http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272507-paula-ja-donald <p>Yli kaksi vuotta YLE:n toimittaja Paula Vilén on kertonut meille, kuin &rdquo;kuinka verkko Trumpin ympärillä kiristyy&rdquo;, &rdquo;miten aika Trumpin ympärillä käy vähiin&rdquo;, &rdquo;miten taas uusia todisteita on tullut päivänvaloon&rdquo;, &rdquo;miten Venäjä-tutkinta on entisestään paisunut&rdquo;..&hellip;.&nbsp; Mutta nyt ei Paulan tarvitse enää päivystää liitovaltion vankilan Oltsvillen portilla odottamassa Trumpia kuljettavan autosaattueen saapumista ja Trumpin pukemista keltaiseen univormuun.</p><p>On hieman vaikea ymmärtää, miten massiivinen Veäjä/Putin-salaliittotarina on syntynyt ja mihin logiikkaan se perustuu.&nbsp; Mitä ihmeen hyötyä Trumpille olisi ollut &rdquo;saada Putinilta apua vaalikamppailussa&rdquo;. Sehän olisi ollut sama kuin suudella kolerapotilasta. Oli Trumpista mitä mieltä tahansa, ei hän nyt sentään niin tyhmä ole.</p><p>Sen sijaan voi kysyä, ovatko Trumpin syyllisyydestä vuorenvarmoina olleet tiedotusvälineet hoitaneet leiviskänsä niin kuin pitäisi. Tuntuu siltä, että syvä vastenmielisyys Trumpia kohtaan on täysin sumentanut horisontin ja tehnyt tyhjäksi järkevän analyysin siitä, mitä Amerikassa oikein tapahtuu ja miksi vaaleissa kävi/käy niin kuin käy. Heikko esitys, mutta lienee turha toivoa, että tilanne tästä muuttuisi. Kyllä Paula Vilén vielä löytää jostain Muellerin raportin alaviitteestä syyn kertoa, että &rdquo;epäilyksen varjo on herännyt &hellip;&rdquo;. Mitään muita uutisia USA:sta ei tarvitakaan. Eihän siellä tapahdu mitään muuta kuin Mueller ja Meksikon muuri.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.bbc.com/news/world-us-canada-47688187" title="https://www.bbc.com/news/world-us-canada-47688187">https://www.bbc.com/news/world-us-canada-47688187</a></p><p><a href="https://www.bbc.com/news/world-us-canada-47688297">https://www.bbc.com/news/world-us-canada-47688297</a></p><p><a href="https://www.nytimes.com/interactive/2019/03/24/us/politics/barr-letter-mueller-report.html?action=click&amp;module=Spotlight&amp;pgtype=Homepage" title="https://www.nytimes.com/interactive/2019/03/24/us/politics/barr-letter-mueller-report.html?action=click&amp;module=Spotlight&amp;pgtype=Homepage">https://www.nytimes.com/interactive/2019/03/24/us/politics/barr-letter-m...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yli kaksi vuotta YLE:n toimittaja Paula Vilén on kertonut meille, kuin ”kuinka verkko Trumpin ympärillä kiristyy”, ”miten aika Trumpin ympärillä käy vähiin”, ”miten taas uusia todisteita on tullut päivänvaloon”, ”miten Venäjä-tutkinta on entisestään paisunut”..….  Mutta nyt ei Paulan tarvitse enää päivystää liitovaltion vankilan Oltsvillen portilla odottamassa Trumpia kuljettavan autosaattueen saapumista ja Trumpin pukemista keltaiseen univormuun.

On hieman vaikea ymmärtää, miten massiivinen Veäjä/Putin-salaliittotarina on syntynyt ja mihin logiikkaan se perustuu.  Mitä ihmeen hyötyä Trumpille olisi ollut ”saada Putinilta apua vaalikamppailussa”. Sehän olisi ollut sama kuin suudella kolerapotilasta. Oli Trumpista mitä mieltä tahansa, ei hän nyt sentään niin tyhmä ole.

Sen sijaan voi kysyä, ovatko Trumpin syyllisyydestä vuorenvarmoina olleet tiedotusvälineet hoitaneet leiviskänsä niin kuin pitäisi. Tuntuu siltä, että syvä vastenmielisyys Trumpia kohtaan on täysin sumentanut horisontin ja tehnyt tyhjäksi järkevän analyysin siitä, mitä Amerikassa oikein tapahtuu ja miksi vaaleissa kävi/käy niin kuin käy. Heikko esitys, mutta lienee turha toivoa, että tilanne tästä muuttuisi. Kyllä Paula Vilén vielä löytää jostain Muellerin raportin alaviitteestä syyn kertoa, että ”epäilyksen varjo on herännyt …”. Mitään muita uutisia USA:sta ei tarvitakaan. Eihän siellä tapahdu mitään muuta kuin Mueller ja Meksikon muuri.

 

https://www.bbc.com/news/world-us-canada-47688187

https://www.bbc.com/news/world-us-canada-47688297

https://www.nytimes.com/interactive/2019/03/24/us/politics/barr-letter-mueller-report.html?action=click&module=Spotlight&pgtype=Homepage

]]>
212 http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272507-paula-ja-donald#comments Media Trump Yle Mon, 25 Mar 2019 08:18:05 +0000 Matti Viren http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272507-paula-ja-donald
Hyvinvointivaalit http://piakuparinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272432-hyvinvointivaalit <p>Ilmastovaalit? Ilmastovaalit. Ilmastovaalit! Nämä ovat ilmastovaalit, tehdään näistä ilmastovaalit, ilmasto sitä, ilmasto tätä. Ilmasto on vaalien tärkein aihe ja jokaisen puolueen ja ehdokkaan on otettava kantaa siihen miten Suomi torjuu ilmastonmuutosta.</p><p>&nbsp;</p><p>Näin meille nyt joka tuutista toitotetaan ja ilmastonmuutoksen torjunnasta on tullut huutokauppaa siitä kuka lyö kovimmat toimet pöytään. Siitä on myöskin muodostunut jonkinlainen uskontunnustus: jos et lähde tähän meidät varmastikin ihan lähivuosina tai ainakin vuosikymmeninä tuhoavan voiman torjuntaan, olet kerettiläinen - harhauskoinen.</p><p>&nbsp;</p><p>Miksi nämä vaalit olisivat sen enempää ilmastovaalit kuin edelliset? Tai vaikkapa vuoden 2007 vaalit? Miksi 1999 vaalit eivät olleet ilmastovaalit, olihan kasvihuoneilmiöstä ja otsonikadosta puhuttu jo yli kymmenen vuotta. Miksei etenkin vihreät, jotka puheenjohtajansa mukaan vihdoin aikovat ottaa nuorison huolen ympäristöstä tosissaan ja korjata tilanteen, eivät tehneet sitä vaikkapa ympäristöministerin salkkua kantaessaan?</p><p>&nbsp;</p><p>Suomi on tehnyt ja tekee osansa ja ylikin ilmaston puolesta ilman mitään lisäkiristyksiä ja kotimaisen teollisuuden menestysmahdollisuuksien heikentämistä. Tämän olen jo itsekin niin monta kertaa avannut, että eiköhän kantani ole tiedossa. Puhutaan tällä kertaa muusta.</p><p>&nbsp;</p><p>Media haluaa lyödä Ilmastovaalileiman vaalien ylle ja moni puolue tuntuu olevan samaa mieltä. Ilmastosta yläkäsitteenä puhuttaessa ei tarvitse puhua kansalaisen päivittäisistä ongelmista: vähävaraisuudesta, syrjäytymisestä, hoidon puutteesta, turvattomuudesta - ikävistä asioista. Nämä vaalit eivät ole kuitenkaan ilmastovaalit. Eivät ne ole myöskään vanhustenhuoltovaalit, sotevaalit, maakuntauudistusvaalit tai lapsiperhevaalit. Eivätkä - ja tämä saattaa tulla yllätyksenä jollekin - ei, nämä eivät ole maahanmuuttovaalit. Kansanedustajien valintaa ei voi niputtaa minkään yksittäisen otsikon alle.</p><p>&nbsp;</p><p>Eduskuntavaaleissa valitaan edustajat äänestämällä tekemään kahta asiaa: päättämään kansalta kerättyjen verovarojen käytöstä ja säätämään lakeja. Tätä valtaa käyttäessään ja keskuudestaan valittua hallitusta valvoessaan joutuvat kansanedustajat tottakai ottamaan kantaa kaikkiin edellä mainittuihin teemoihin ja paljon muuhun.</p><p>&nbsp;</p><p>Tärkein ja kaiken ylitse menevä tehtävä on pitää huoli Suomalaisten edeltävien sukupolvien luomasta hyvinvointivaltiosta, mistä saamme tänään nauttia. Tuore <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomalaiset-ovat-tyytyvaisia-perusoikeuksiinsa-tiedatko-oikeutesi-katso-videolta-mitka-perusoikeudet-perustuslaki-takaa-kaikille/7335692#gs.28eylz">tutkimus</a> on mediassa näemmä laajalti otsikoitu &ldquo;perusoikeudet suomalaisten mielestä kunnossa&rdquo; . Kuitenkin yli kolmannes vastaajista näkee, ettei esimerkiksi oikeus toimeentuloon, huolenpitoon, sosiaaliturvaan ja terveydenhuoltoon toteudu riittävän hyvin. On siis paljon vielä tehtävää Suomalaisen perusoikeuksien eteen.</p><p>&nbsp;</p><p>Hukkaammeko varamme liian kunnianhimoisiin, maailman tasolla hyödyttömiin ilmastotavoitteisiin? Olemmeko maailman sosiaalitoimisto ja jatkossakin rahoitamme kallista turvallisuusongelmia luovaa humanitaarista turvapaikkaturismia. Olemmeko mukana kehityksessä, missä Euroopan Unioni lipuu kohti liittovaltiota itsenäisten valtioiden liiton sijaan, ja missä päätösvalta annetaan keskushallinnolle, mutta maksajan rooli jää meille?</p><p>&nbsp;</p><p>Vai? Valitsemmeko pitää huolta ensisijaisesti kotimaisista vähäosaista, vanhusten hyvästä hoidosta, syrjäytymisvaarassa olevista nuorista, yrittämisestä, työpaikoista ja niin edelleen.</p><p>Voimme puolustaa Suomalaisten hyvinvointia.</p><p>&nbsp;</p><p>Mikäli näihin vaaleihin täytyy joku leima lyödä, niin valintani olkoon: Hyvinvointivaalit.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ilmastovaalit? Ilmastovaalit. Ilmastovaalit! Nämä ovat ilmastovaalit, tehdään näistä ilmastovaalit, ilmasto sitä, ilmasto tätä. Ilmasto on vaalien tärkein aihe ja jokaisen puolueen ja ehdokkaan on otettava kantaa siihen miten Suomi torjuu ilmastonmuutosta.

 

Näin meille nyt joka tuutista toitotetaan ja ilmastonmuutoksen torjunnasta on tullut huutokauppaa siitä kuka lyö kovimmat toimet pöytään. Siitä on myöskin muodostunut jonkinlainen uskontunnustus: jos et lähde tähän meidät varmastikin ihan lähivuosina tai ainakin vuosikymmeninä tuhoavan voiman torjuntaan, olet kerettiläinen - harhauskoinen.

 

Miksi nämä vaalit olisivat sen enempää ilmastovaalit kuin edelliset? Tai vaikkapa vuoden 2007 vaalit? Miksi 1999 vaalit eivät olleet ilmastovaalit, olihan kasvihuoneilmiöstä ja otsonikadosta puhuttu jo yli kymmenen vuotta. Miksei etenkin vihreät, jotka puheenjohtajansa mukaan vihdoin aikovat ottaa nuorison huolen ympäristöstä tosissaan ja korjata tilanteen, eivät tehneet sitä vaikkapa ympäristöministerin salkkua kantaessaan?

 

Suomi on tehnyt ja tekee osansa ja ylikin ilmaston puolesta ilman mitään lisäkiristyksiä ja kotimaisen teollisuuden menestysmahdollisuuksien heikentämistä. Tämän olen jo itsekin niin monta kertaa avannut, että eiköhän kantani ole tiedossa. Puhutaan tällä kertaa muusta.

 

Media haluaa lyödä Ilmastovaalileiman vaalien ylle ja moni puolue tuntuu olevan samaa mieltä. Ilmastosta yläkäsitteenä puhuttaessa ei tarvitse puhua kansalaisen päivittäisistä ongelmista: vähävaraisuudesta, syrjäytymisestä, hoidon puutteesta, turvattomuudesta - ikävistä asioista. Nämä vaalit eivät ole kuitenkaan ilmastovaalit. Eivät ne ole myöskään vanhustenhuoltovaalit, sotevaalit, maakuntauudistusvaalit tai lapsiperhevaalit. Eivätkä - ja tämä saattaa tulla yllätyksenä jollekin - ei, nämä eivät ole maahanmuuttovaalit. Kansanedustajien valintaa ei voi niputtaa minkään yksittäisen otsikon alle.

 

Eduskuntavaaleissa valitaan edustajat äänestämällä tekemään kahta asiaa: päättämään kansalta kerättyjen verovarojen käytöstä ja säätämään lakeja. Tätä valtaa käyttäessään ja keskuudestaan valittua hallitusta valvoessaan joutuvat kansanedustajat tottakai ottamaan kantaa kaikkiin edellä mainittuihin teemoihin ja paljon muuhun.

 

Tärkein ja kaiken ylitse menevä tehtävä on pitää huoli Suomalaisten edeltävien sukupolvien luomasta hyvinvointivaltiosta, mistä saamme tänään nauttia. Tuore tutkimus on mediassa näemmä laajalti otsikoitu “perusoikeudet suomalaisten mielestä kunnossa” . Kuitenkin yli kolmannes vastaajista näkee, ettei esimerkiksi oikeus toimeentuloon, huolenpitoon, sosiaaliturvaan ja terveydenhuoltoon toteudu riittävän hyvin. On siis paljon vielä tehtävää Suomalaisen perusoikeuksien eteen.

 

Hukkaammeko varamme liian kunnianhimoisiin, maailman tasolla hyödyttömiin ilmastotavoitteisiin? Olemmeko maailman sosiaalitoimisto ja jatkossakin rahoitamme kallista turvallisuusongelmia luovaa humanitaarista turvapaikkaturismia. Olemmeko mukana kehityksessä, missä Euroopan Unioni lipuu kohti liittovaltiota itsenäisten valtioiden liiton sijaan, ja missä päätösvalta annetaan keskushallinnolle, mutta maksajan rooli jää meille?

 

Vai? Valitsemmeko pitää huolta ensisijaisesti kotimaisista vähäosaista, vanhusten hyvästä hoidosta, syrjäytymisvaarassa olevista nuorista, yrittämisestä, työpaikoista ja niin edelleen.

Voimme puolustaa Suomalaisten hyvinvointia.

 

Mikäli näihin vaaleihin täytyy joku leima lyödä, niin valintani olkoon: Hyvinvointivaalit.

 

]]>
1 http://piakuparinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272432-hyvinvointivaalit#comments 2019 eduskuntavaalit ilmastovaalit Media Perussuomalaiset Suomen hyvinvointivaltio Sun, 24 Mar 2019 09:22:03 +0000 Pia Kuparinen http://piakuparinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272432-hyvinvointivaalit
Annatko iltapäivälehtien vaalipropagandalle vallan? http://villetahtiliike.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272272-annatko-iltapaivalehtien-vaalipropagandalle-vallan <p><strong>&quot;Eduskuntavaalit 2019: SDP on ennakkosuosikki&quot;</strong> kuuluu yksi monista Iltalehden ja muiden lehtien otsikoista vaalien alla. Samanlaisia otsikoita oli nähtävissä Keskustasta vuoden 2015 vaaleissa. Medialla on todella suuri rooli vaalien lopputulemassa, suurempi kuin saisi olla. Kun jonkun puolueen möläytyksistä ja virheistä uutisoidaan tasaiseen tahtiin ja toista samaan aikaan povataan vaalivoittajaksi, vaikuttaa se pakostakin ihmisten ajatuksiin. Kun taas pienpuolueita ei vaaliuutisissa edes mainita, millaisen kuvan se antaa äänestäjälle? Ei ole oikein, että jollain taholla on tällainen valta. Toki löytyy aina niitä, jotka osaavat olla kriittisiä lukemaansa kohtaan, ja näkevät propagandan lävitse, mutta ne ihmiset ovat harmillisen harvassa.&nbsp;</p><p>Mielipidevaikuttaminen on lisääntynyt valtamedioissa ajan kuluessa sietämättömiin mittoihin ja iso osa kansasta tämän vaikuttamisen nieleekin.&nbsp;</p><p>Pienpuolueet jäävät iltapäivälehtien koneistossa auttamatta taka-alalle. Niin sanotuista valemedioista on ollut paljon puhetta, mutta kuka pitää huolen, että valtamedioiden uutisointi olisi tasapuolista? Vaikka valtamediat julkaisevatkin juttujaan tarkistaen &quot;perusteellisesti&quot; niiden paikkaansapitävyyden, niin eikö kertomatta jättäminen ole yhtä lailla väärin kuin valehtelu? Eikö ole väärin, että media on jo valmiiksi päättänyt vaalivoittajan ihmisten puolesta?&nbsp;</p><p>Tutkikaa, etsikää ja seuratkaa myös YLE:n ym. valtamedioiden ulkopuolelta tietoa. Saatat jopa hämmästyä.</p><p>- Ville Ylimartimo, 79 Pirkanmaan vaalipiiri.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> "Eduskuntavaalit 2019: SDP on ennakkosuosikki" kuuluu yksi monista Iltalehden ja muiden lehtien otsikoista vaalien alla. Samanlaisia otsikoita oli nähtävissä Keskustasta vuoden 2015 vaaleissa. Medialla on todella suuri rooli vaalien lopputulemassa, suurempi kuin saisi olla. Kun jonkun puolueen möläytyksistä ja virheistä uutisoidaan tasaiseen tahtiin ja toista samaan aikaan povataan vaalivoittajaksi, vaikuttaa se pakostakin ihmisten ajatuksiin. Kun taas pienpuolueita ei vaaliuutisissa edes mainita, millaisen kuvan se antaa äänestäjälle? Ei ole oikein, että jollain taholla on tällainen valta. Toki löytyy aina niitä, jotka osaavat olla kriittisiä lukemaansa kohtaan, ja näkevät propagandan lävitse, mutta ne ihmiset ovat harmillisen harvassa. 

Mielipidevaikuttaminen on lisääntynyt valtamedioissa ajan kuluessa sietämättömiin mittoihin ja iso osa kansasta tämän vaikuttamisen nieleekin. 

Pienpuolueet jäävät iltapäivälehtien koneistossa auttamatta taka-alalle. Niin sanotuista valemedioista on ollut paljon puhetta, mutta kuka pitää huolen, että valtamedioiden uutisointi olisi tasapuolista? Vaikka valtamediat julkaisevatkin juttujaan tarkistaen "perusteellisesti" niiden paikkaansapitävyyden, niin eikö kertomatta jättäminen ole yhtä lailla väärin kuin valehtelu? Eikö ole väärin, että media on jo valmiiksi päättänyt vaalivoittajan ihmisten puolesta? 

Tutkikaa, etsikää ja seuratkaa myös YLE:n ym. valtamedioiden ulkopuolelta tietoa. Saatat jopa hämmästyä.

- Ville Ylimartimo, 79 Pirkanmaan vaalipiiri.

 

 

]]>
0 http://villetahtiliike.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272272-annatko-iltapaivalehtien-vaalipropagandalle-vallan#comments 2019 eduskuntavaalit Media Propaganda SDP Seitsemän tähden liike Fri, 22 Mar 2019 09:02:53 +0000 Ville Ylimartimo http://villetahtiliike.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272272-annatko-iltapaivalehtien-vaalipropagandalle-vallan
Media ei pidä Tähtiliikettä eduskuntapuolueena! http://henrinieminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272225-media-ei-pida-tahtiliiketta-eduskuntapuolueena <p>Jälleen kerran sain todistaa median selkeää sortoa eduskuntapuolue Tähtiliikettä vastaan.</p><p>Mtv3 kymmenen uutiset kysyivät eduskuntapuolueiden puheenjohtajien Nato kantaa ja kuinka ollakkaan niin kaikkien muiden eduskuntapuolueiden puheenjohtajien kanta esiteltiin mutta Tähtiliikkeen ja Paavo Väyrysen kannasta ei ollut sanaakaan uutisessa.</p><p>Lisäksi media ei kirjoita meistä artikkeleita, IS ei hyväksynyt vaalimessuille vaikka ensin tuli pyyntö ja sen jälkeen ilmoitettiin tilan puutteesta ja siitä, että Tähtiliikkeen kommenteille ei tuosta 7 tunnin tapahtumasta löydy aikaa. Yle sulki meidät eduskuntapuolueiden vaalitenteistä ulos jne.</p><p>Tässä vielä medialle muistutuksena viime hallituskauden kaikki eduskuntaryhmät:</p><p>&nbsp;</p><p>Eduskuntaryhmärekisteri</p><p><a href="https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/eduskuntaryhmat/eduskuntaryhmarekisteri/Sivut/Keskustan-eduskuntaryhm%C3%A4.aspx">Keskustan eduskuntaryhmä &ndash; Centerns riksdagsgrupp</a><br /><a href="https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/eduskuntaryhmat/eduskuntaryhmarekisteri/Sivut/Kansallisen-kokoomuksen-eduskuntaryhm%C3%A4.aspx">Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä &ndash; Samlingspartiets riksdagsgrupp</a><br /><a href="https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/eduskuntaryhmat/eduskuntaryhmarekisteri/Sivut/Sosialidemokraattinen-eduskuntaryhm%C3%A4.aspx">Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä &ndash; Socialdemokratiska riksdagsgruppen</a><br /><a href="https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/eduskuntaryhmat/eduskuntaryhmarekisteri/Sivut/Sininen-eduskuntaryhm%C3%A4.aspx">Sininen eduskuntaryhmä &ndash;&nbsp;Blåa riksdagsgruppen</a><br /><a href="https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/eduskuntaryhmat/eduskuntaryhmarekisteri/Sivut/Perussuomalaisten-eduskuntaryhm%C3%A4.aspx">Perussuomalaisten eduskuntaryhmä</a><br /><a href="https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/eduskuntaryhmat/eduskuntaryhmarekisteri/Sivut/Vihre%C3%A4-eduskuntaryhm%C3%A4.aspx">Vihreä eduskuntaryhmä &ndash; Gröna riksdagsgruppen</a><br /><a href="https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/eduskuntaryhmat/eduskuntaryhmarekisteri/Sivut/Vasemmistoliiton-eduskuntaryhm%C3%A4.aspx">Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä &ndash; Vänsterförbundets riksdagsrupp</a><br /><a href="https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/eduskuntaryhmat/eduskuntaryhmarekisteri/Sivut/Ruotsalainen-eduskuntaryhm%C3%A4.aspx">Svenska riksdagsgruppen &ndash; Ruotsalainen eduskuntaryhmä</a><br /><a href="https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/eduskuntaryhmat/eduskuntaryhmarekisteri/Sivut/Kristillisdemokraattinen-eduskuntaryhm%C3%A4.aspx">Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä &ndash; Kristdemokratiska riksdagsgruppen</a><br /><a href="https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/eduskuntaryhmat/eduskuntaryhmarekisteri/Sivut/LiikeNyt-eduskuntaryhm%C3%A4.aspx">Liike Nyt -eduskuntaryhmä &ndash; Liike Nyt-rörelsens riksdagsgrupp</a><br /><a href="https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/eduskuntaryhmat/eduskuntaryhmarekisteri/Sivut/T%C3%A4htiliikkeen%20eduskuntaryhm%C3%A4.aspx">Tähtiliikkeen eduskuntaryhmä &ndash; Stjärnrörelsens riksdagsgrupp</a></p><p>Pyydän mediaa korjaamaan tilanteen ja antamaan Tähtiliikkeelle sille kuuluvat haastattelut ja paneelit.</p><p>Onneksi sinulla äänestäjänä on oikeus äänestää tätä korruptiota vastaan ja äänestää Tähtiliikkeen kansanedustajaehdokkaita taistelemaan Suomalaisten oikeuksista.</p><p>Sapettaa!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jälleen kerran sain todistaa median selkeää sortoa eduskuntapuolue Tähtiliikettä vastaan.

Mtv3 kymmenen uutiset kysyivät eduskuntapuolueiden puheenjohtajien Nato kantaa ja kuinka ollakkaan niin kaikkien muiden eduskuntapuolueiden puheenjohtajien kanta esiteltiin mutta Tähtiliikkeen ja Paavo Väyrysen kannasta ei ollut sanaakaan uutisessa.

Lisäksi media ei kirjoita meistä artikkeleita, IS ei hyväksynyt vaalimessuille vaikka ensin tuli pyyntö ja sen jälkeen ilmoitettiin tilan puutteesta ja siitä, että Tähtiliikkeen kommenteille ei tuosta 7 tunnin tapahtumasta löydy aikaa. Yle sulki meidät eduskuntapuolueiden vaalitenteistä ulos jne.

Tässä vielä medialle muistutuksena viime hallituskauden kaikki eduskuntaryhmät:

 

Eduskuntaryhmärekisteri

Keskustan eduskuntaryhmä – Centerns riksdagsgrupp
Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä – Samlingspartiets riksdagsgrupp
Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä – Socialdemokratiska riksdagsgruppen
Sininen eduskuntaryhmä – Blåa riksdagsgruppen
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä
Vihreä eduskuntaryhmä – Gröna riksdagsgruppen
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä – Vänsterförbundets riksdagsrupp
Svenska riksdagsgruppen – Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä – Kristdemokratiska riksdagsgruppen
Liike Nyt -eduskuntaryhmä – Liike Nyt-rörelsens riksdagsgrupp
Tähtiliikkeen eduskuntaryhmä – Stjärnrörelsens riksdagsgrupp

Pyydän mediaa korjaamaan tilanteen ja antamaan Tähtiliikkeelle sille kuuluvat haastattelut ja paneelit.

Onneksi sinulla äänestäjänä on oikeus äänestää tätä korruptiota vastaan ja äänestää Tähtiliikkeen kansanedustajaehdokkaita taistelemaan Suomalaisten oikeuksista.

Sapettaa!

]]>
3 http://henrinieminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272225-media-ei-pida-tahtiliiketta-eduskuntapuolueena#comments Eduskuntapuolueet Media MTV3 Tähtiliike Thu, 21 Mar 2019 20:21:19 +0000 Henri Nieminen http://henrinieminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272225-media-ei-pida-tahtiliiketta-eduskuntapuolueena